Hevosopiston hallituksen puheenjohtaja Laura Airaksinen. Kuva: Sanne Katainen
Historia on Hevosopiston vahvuus mutta myös haaste – kohti tulevaa käydään jalat maassa oikein mitoitetuin tavoittein
Ypäjän Siittolanmäellä on annettu hevosopetusta 90 vuoden ajan. Viime vuosien turbulenssista on päästy valoisammalle uralle, mutta talouden tasapainottaminen jatkuu.Tilaajalle
Hevosopisto on ehtinyt jo 50 vuoden ikään. Kuva: Sanne KatainenMaan suurin hevosalan oppilaitos Hevosopisto toimii Ypäjällä paikalla, jossa ratsuväen koulu aloitti vuonna 1933.
Viime vuodet koulutusyhtymä on näkynyt otsikoissa enemmän negatiivisessa kuin positiivisessa valossa: talousvaikeuksista on seurannut useita yt-neuvotteluita ja lopulta hallituksen ja toimivan johdon vaihdokset.
Uudistukset vaativat pitkäjänteistä työtä, kun johdettavana on pitkien perinteiden organisaatio. Sen tietää hallitusammattilainen Laura Airaksinen, joka on luotsannut Hevosopiston hallitusta maaliskuusta 2021.
”Lukuja viime vuoden tuloksesta ei ole vielä valmiina. Mutta varovaisen positiivisena niitä odotetaan”, hän toteaa.
Takana on kaksi selvästi tappiollista tulosta. Yhtiökokous pidetään viimeistään huhtikuun lopussa.
”Hevosopiston toiminnan tarkoitus kiteytyy hevosalan osaamisen ja ammattimaisen toiminnan kehittämiseen niin, että yhdistetään korkeatasoinen koulutus, valmennus ja tapahtumatoiminta”, sanoo toimitusjohtaja Heli Kivimäki-Manner, joka aloitti tehtävässään viime vuoden tammikuussa.
Syksyllä valmistunutta strategiaa viedään nyt käytäntöön.
”Se tarkoittaa, että kaikki, jotka ovat täällä töissä, tietävät, mikä on oma rooli ja miten strategia näkyy arjen työssä.”
Henkilöstön saaminen mukaan onkin opetuksen laadun lisäksi nyt avain tulevaan.
Takana on vaihe, jossa toimivalla johdolla ja osalla henkilöstöä oli hyvin erilaiset näkemykset siitä, kuinka päästä talouskriisistä eteenpäin. Se heijastui ilmapiiriin ja lopulta omistajiin asti.
Oman osansa tuo rakennuskanta, josta osa on suojeltua ja periytyy 1920-luvun lopulta.
Ympäröivä yhteiskunta edellyttää koko hevosalalta uudistumista. Vaikka koronasta päästiinkin, talouspaineita aiheuttaa Ukrainan sodan tuoma kustannusten nousu.
Aiempien vuosien onnistumisia tai epäonnistumisia ei ole käyty läpi mittatikulla vaan on keskitytty olemassa oleviin resursseihin ja osaamiseen.
”Ajattelen, että tämä on jalat maassa oleva, oikeannäköinen strategia tähän vaiheeseen”, kuvaa Airaksinen.
”Jokainen strategia on aikansa näkymä tulevaan. Ei tässä ole sinänsä mitään sellaista uutta, mitä ei olisi aiemminkin huomioitu. Marssijärjestys ja kokoluokka ovat vain ehkä sellaiset, että voimme nyt onnistua.”
Omistajaohjaus näyttäytyy Airaksisen silmin nyt toimivana. Koulutusyhtymä toimii osakeyhtiölain mukaan, mutta sillä on omistajina julkiset taustayhteisöt: valtio, kuntia ja kaksi hevosalan kattojärjestöä.
”Tällä taustalla vastuullisuus ja hyvä hallintotapa ovat erityisen tärkeitä. Kun omistajien kesken on otettu kantaa, se on ollut rakentavaa ja eteenpäin vievää”, hän kertoo.
Kivimäki-Manner lisää, että vastuullisuus on keskeisessä roolissa myös omistajina olevien hevosjärjestöjen päivitetyissä strategioissa.
On otettu käyttöön erilliset omistajatapaamiset yhtiökokousten rinnalle. Lisäksi kaikki omistajat ovat nyt edustettuina hallituksessa.
”Meidän tehtävämme on katsoa, että talouden painotus pysyy terveenä tuleville vuosille.” Laura Airaksinen
Hevosopistosta tekee Suomessa tärkeän se, että se tarjoaa koulutusta kaikkiin hevosalan ammatillisiin ja erikoisammattitutkintoihin. Samaan aikaan se on myös huippu-urheilun valmennuskeskus.
”Molemmat tarvitsevat toisiaan mutta samaan aikaan niiden pitää itsessään seistä omilla jaloillaan. Meidän tehtävämme on katsoa, että talouden painotus pysyy terveenä tuleville vuosille”, painottaa Laura Airaksinen.
Edelleen jatkuva talouden tasapainottaminen tarkoittaa, että resurssit on jatkossakin suunniteltava tehokkaasti ja eri toimintojen kannattavuutta tarkastellaan kriittisesti.
Ypäjän hevosopiston vanha makasiini toimii nykyään hevosmuseona. Kuva: Jarno MelaHenkilöstön määrä on vuositasolla mitaten suunnilleen ennallaan noin 65 henkilötyövuodessa. Rehtorina aloitti viime keväänä Päivi Niska.
Heli Kivimäki-Mannerin mukaan opetusta on vahvistettu lisäämällä resursseja pakollisiin tutkintojen osiin. Samoin oppimista työelämässä, opiskelijoiden tukipalveluja ja yhteistyötä huoltajien kanssa on vahvistettu. Haasteita tuo oppivelvollisuuden piteneminen 18 vuoteen.
”Oppilaitoksen näkökulmasta joukossa saattaa olla yhä enemmän opiskelijoita, joilla ei ole juuri lainkaan aiempaa kosketusta hevosalaan.”
Panostukset ovat myös jo tuoneet myönteistä. Viime vuonna valmistui 188 opiskelijaa, mikä on puolet enemmän kuin vuonna 2021.
Meneillään olevassa yhteishaussa Hevosopistolla on perustutkinnoissa 60 aloituspaikkaa. Oppilaitoksen koko opiskelijamäärä on noin 350.
Hevosopisto jo 50-vuotias
50-vuotisjuhlaa viettävän Hevosopiston toiminta alkoi Suomen ratsastusopistona vuonna 1972.
Nykymuotoisen koulutusyhtymän perustivat 30 vuotta sitten valtio, Suomen ratsastajainliitto, Suomen Hippos sekä Ypäjän ja Jokioisten kunnat ja Forssan kaupunki.
Opisto toimii sisällissodan jälkeen valtion omistukseen siirtyneessä Kartanokylän kartanossa.
Ratsuväkiprikaati toimi Ypäjällä vuosina 1931–1955.
Suomenhevosen jalostukseen keskittyvä valtion hevossiittola aloitti toimintansa 1937.
Kenttäratsastuksen Pohjoismaiden mestaruudet ratkotaan Ypäjällä elokuussa. Viikkoa ennen juhannusta viettää 50-vuotisjuhlia Finnderby.
Juhlavuoden suojelijana toimii olympiaurheilija, professori Kyra Kyklund, joka pitää Ypäjällä kouluratsastusklinikan nyt sunnuntaina ja maanantaina.
- Osaston luetuimmat
