Irene Kelloniemi ja hänen tyttärensä Olivia Alapekkala kotitallilla Tornion Laivaniemessä. Kuva: Kai Tirkkonen
Irene Kelloniemi käärii hihat ja katsoo pitkälle tulevaan
”Jos ruvetaan itse vaan surkuttelemaan, niin ei se auta”, Suomen Hippoksen hallituksen jäsen linjaa.TilaajalleTornio
Irene Kelloniemi on tuore Suomen Hippoksen hallituksen jäsen ja myös käytännön raviurheilija. Kuvassa on mukana Danilo Brick. Kuva: Kai TirkkonenTorniolainen Irene Kelloniemi, 37, valittiin viime marraskuussa raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippoksen hallitukseen. Kaksivuotinen kausi alkoi tämän vuoden alussa.
Tarkastuseläinlääkärinä työskentelevä ja pienimuotoista hevospraktiikkaa tekevä Kelloniemi painottaa, että hän ei ole hallituksessa ajamassa pelkästään pohjoisen asiaa, vaan koko alan etua.
Aiempaa järjestötaustaa hänellä ei ole. Monipuolista lajituntemusta sen sijaan on kertynyt lapsuudesta lähtien, 25 vuoden ajalta. Ravien kilpailueläinlääkärinä hän oli aiemmin usean vuoden ajan.
Puoliso Kari Alapekkala on ammattivalmentaja, ja Kelloniemi on aktiivisesti mukana kotipihassa sijaitsevan tallin arjessa valmennusajoja myöten.
”Hippoksen hallituksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo sanoi mielestäni hyvin, että jokainen ihminen tuo sen oman alueensa erityispiirteet esiin. Sitä tietoa voidaan sitten käyttää apuna päätöksenteossa”, Kelloniemi sanoo.
Kelloniemi kertoo lähteneensä raviurheilun raskaan sarjan luottamustehtävään ilman ennakko-odotuksia.
”Olen luonteeltani sellainen, että tykkään kääriä hihat ja ryhtyä toimeen. Asioihin on pitänyt perehtyä huolellisesti ja sitä riittää jatkossakin. Esimerkiksi rahanjako alalla on minulle uutta ja kiinnostavaa asiaa.”
Haasteita ja ongelmanratkaisua hallitustyössä riittää. Ravikilpailutoiminnan tunnusluvut ovat laskusuunnassa monelta osin.
”Minusta on tärkeää, että yritetään pitää kaikki nykyiset harrastajat ja ammattilaiset mukana lajissa. Että mahdollisuuksia kilpailla olisi tulevaisuudessakin ympäri maata. Yksi tärkeä asia on tietysti nuorisotyö.”
Helppoa pikaratkaisua ongelmiin ei ole kenelläkään. Yhtenä hyvänä keinona Kelloniemi pitää Hippoksen päätöstä lisätä miljoona euroa palkintorahoja nuorten hevosten lähtöihin vuosille 2024‒2026.
”Toivottavasti tämä nuoriin hevosiin tehty satsaus näkyy myös varsakaupan vilkastumisena. Se vaikuttaisi positiivisesti koko alaan. Vaikka en katso kieroon hevosten tuomistakaan, niin kyllä kotimainen kasvatus on erittäin tärkeää.”
Kelloniemi toivoo panostuksesta olevan apua myös nuorten hevosten kilpailuttamiseen.
”Varsan kilpailu-uran kannalta olisi hyvä, että niillä pystyisi ajamaan mahdollisimman pitkälle muita nuoria hevosia vastaan. Ei tarvitsisi lähteä aikuisia hevosia vastaan kilpailemaan.”
Irene Kelloniemi kertoo vastustavansa vastakkainasettelua raviurheilussa. ”Minusta on tärkeää, että yritetään pitää kaikki nykyiset harrastajat ja ammattilaiset mukana lajissa.” Kuva: Kai TirkkonenAiemmin hevosalan rahoitus on jaettu Veikkauksen tuotoista. Ala on edelleen siitä harvinainen edunsaaja, että se tuottaa itse rahaa jaettavaan pottiin raveihin pelattavien totopelien myötä.
Jatkossa Veikkauksen tuotto otetaan valtion talousarvioon ja aiemmin tuettujen toimintojen rahoitus siirtyy valtion budjettiin.
Vuosille 2023‒2026 valtion julkisen talouden suunnittelussa on varattu hevosalaa varten nykyisensuuruinen, noin 39 miljoonan euron määrä, vuosittain.
Kelloniemen mielestä tulevaisuudennäkymää saisi olla pidemmällekin, mutta nykyinen tilanne on paras saatavilla oleva.
”Töitä on tehtävä sen eteen, että tulevaisuus olisi positiivinen pidemmällekin. Realiteetit pitää tunnustaa ja katsoa niitä silmiin. Jos ruvetaan itse vaan surkuttelemaan, niin ei se auta.”
MT:n teettämän gallupin mukaan 75 prosenttia suomalaisista hyväksyy hevosten käytön kilpaurheilussa. Kelloniemen mukaan hyvinvoiva hevonen on raviurheilun elinehto.
”Pääsääntöisesti hevosista pidetään hyvää huolta ja niiden hyvinvoinnin eteen tehdään paljon töitä. Meidän pitää osata kertoa tämä myös suurelle yleisölle.”
- Osaston luetuimmat
