Pauliina Mansikkamäki vuosistaan Hevosopiston johdossa: ”Koko ajan juostiin kuilun reunalla”
Hevosopisto Oy:n ja yhtiön aiemman rehtori-toimitusjohtaja Pauliina Mansikkamäen välisten käräjien ensimmäisen päivän merkittävintä antia oli Mansikkamäen itsensä kuuleminen. Osa Mansikkamäen kuulemisesta pidettiin suljetuin ovin.Tilaajalle
Hevosopiston entinen rehtori-toimitusjohtaja Pauliina Mansikkamäki ja hänen avustajansa Jarkko Pehkonen. Kuva: Ville ToivonenPauliina Mansikkamäki palkattiin Hevosopistolle ensin rehtoriksi alkuvuodesta 2016, mutta samana vuonna hänet nimitettiin rehtorin lisäksi myös toimitusjohtajaksi. Mansikkamäen mukaan kaksoisrooli oli alun perin tarkoitettu väliaikaiseksi, mikä vaikutti työsopimusten poikkeuksellisuuteen.
Joulukuuhun 2020 asti Pauliina Mansikkamäellä oli erilliset sopimukset rehtorin ja toimitusjohtajan työn osalta. Joulukuussa 2020 Mansikkamäki ja Hevosopisto tekivät kaksi sopimusta, joista toisessa käsiteltiin vanhoja velvoitteita ja toinen oli aiemmat työsopimukset korvannut toimitusjohtajasopimus. Hevosopiston puolesta sopimukset allekirjoitti yhtiön hallituksen silloinen puheenjohtaja Thomas Stenius.
Uusien sopimusten laatimiseen asti rehtorin työn palkka oli 6200 euroa kuukaudessa ja toimitusjohtajan työn palkka oli 2400 euroa kuukaudessa, eli Mansikkamäen palkka oli yhteensä 8600 euroa kuukaudessa. Mansikkamäen palkkataso oli merkittävästi matalampi kuin hänen edeltäjällään, ja uudessa toimitusjohtajasopimuksessa hänen palkakseen sovittiin 12000 euroa kuukaudessa. Mansikkamäen toimitusjohtajasopimus irtisanottiin toukokuussa 2021.
Yksi kiistan aiheista ovat Mansikkamäen vuosina 2016-2020 kertyneet ylityöt. Joulukuussa 2020 tehdyn sopimuksen mukaan Mansikkamäellä oli ollut tehtynä 1460 tuntia ylitöitä, joista Hevosopisto on maksanut rahana 438 tuntia eli 35110 euroa. Samalla sovittiin loput 1022 tuntia pidettävän saldovapaana ja yhtiön maksavan ne rahana, jos saldovapaita ei ehditä pitää ennen työsuhteen päättymistä. Tähän vedoten Mansikkamäki vaatii yli 80 000 euron ylityökorvauksia viivästyskorkoineen.
Hevosopisto kiistää ylitöiden määrän eikä pidä sitä uskottavana tai luotettavana. Hevosopiston asianajaja Jussi Kalliala tiedusteli Mansikkamäeltä, miksi tämä ei ole aiemmassa vaiheessa toimittanut selvitystä ylityömääristään pyynnöstä huolimatta.
Mansikkamäki kertoi toimineensa näin silloisen asianajajansa ohjeistuksesta. Mansikkamäen mukaan selvitys ylitöistä on ollut Hevosopiston hallussa, koska se oli joulukuussa 2020 tehdyn sopimuksen liitteenä.
Mansikkamäki kertoi työkuormituksen olleen kohtuuton, kun hän hoiti sekä toimitusjohtajan että rehtorin tehtäviä ja samaan aikaan olivat käynnissä fuusioneuvottelut, joiden tarkoituksena oli yhdistää Hevospisto osaksi Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:ia. Samaan aikaan Hevosopiston valtionrahoitus väheni ja toimintaa jouduttiin tehostamaan.
”Työnkuva ei ollut suunniteltu, vaan asioita tuli koko ajan eteen ratkaistavaksi, että päästään eteenpäin”, Mansikkamäki totesi ylitöiden suuresta kertymisestä.
”Pahimmillaan hoidin rehtorin, toimitusjohtajan, erityisopettajan ja taloushallintojohtajan tehtävät. Ne olivat ihan hallituksen päätöksiä. Oli täysin mahdotonta pitää vuosilomia, kun koko toiminta oli perustettu hevosalan osaamisen varaan. Hevosalan osaamista oli tosi paljon, mutta hallinnon osaamista ei.”
”Työnkuva ei ollut suunniteltu, vaan asioita tuli koko ajan eteen ratkaistavaksi, että päästään eteenpäin.” Pauliina Mansikkamäki
Kova työtaakka alkoi Mansikkamäen mukaan kertyä välittömästi hänen aloitettuaan Hevosopiston palveluksessa.
”Kun tulin Hevosopistolle, koulutuksen järjestäjät tiesivät, että kaikki joutuvat hakemaan koulutusten järjestämislupia uudestaan. Ensimmäisenä työpäivänäni ymmärsin, että Hevosopisto ei ollut valmistellut koulutuksen järjestämisluvan hakemusta, ja siitä pyörä lähti pyörimään”, Mansikkamäki kuvaili.
”En tiedä olenko pystynyt kuvaamaan sitä kaaosta, kun koko ajan juostiin kuilun reunalla.”
Keskustelu uudesta sopimuksesta käytiin ensimmäisen kerran Mansikkamäen mukaan vuonna 2018. Tuolloin oli Mansikkamäen mukaan selvää, että Hevosopiston havittelema fuusio muiden oppilaitosten kanssa ei tule toteutumaan, ja toisaalta yhtiön talous oli parantunut niin, että itsenäisenä toimijana jatkaminen katsottiin mahdolliseksi.
Aktiivisemmin asiaan palattiin vuonna 2020. Samana vuonna julkisuuteen nousi keskustelu Hevosopiston sisäisistä ongelmista. Mansikkamäen mukaan asiaan tarttuminen liittyi saatavien vanhenemiseen.
”Vanhimmat pitämättömät lomani ja ylityöni olivat vanhenemassa sen vuoden lopussa, ja sanoin, että asia täytyy ainakin niiden osalta hoitaa”, Mansikkamäki kertoi.
”Keskustelua lähdettiin käymään Thomas Steniuksen kanssa, ja mukaan tuli yhtiön lakimies Antti Linna. Hallitus päätti, että en saa osallistua asian käsittelyyn, koska olen toisena osapuolena keskusteluissa. Minulle ohjattiin keskustelukumppaneiksi Thomas Stenius ja Antti Linna. En osallistunut hallituksen kokouksiin siltä osin kuin näitä asioita käsiteltiin.”
Mansikkamäki kuvaili joulukuussa 2020 tehtyä sovintosopimusta osaltaan erittäin suureksi kompromissiksi ja myönnytykseksi.
”En päässyt edes puoleen siitä, mitä olisi voinut vaatia. Korostan, että kukaan ei painostanut minua, mutta totta kai ammattilaisena ymmärsin, ettei voi olla niin, että hoidan kahta johtavaa tehtävää ja samaan aikaan riitelen oikeudessa maksamattomista korvauksista ja ylitöistä. Vaihtoehdot olivat ruveta riitelemään avoimesti ja työt loppuvat siihen, tai sitten löydän ratkaisun ja mahdollistan työn jatkumisen. Näin asioissa päästiin eteenpäin.”
”Vaihtoehdot olivat ruveta riitelemään avoimesti ja työt loppuvat siihen, tai sitten löydän ratkaisun ja mahdollistan työn jatkumisen.” Pauliina Mansikkamäki
Hevosopisto kiistää osan Mansikkamäen joulukuussa 2020 tehdyn sopimuksen perusteella esittämistä vaateista. Keskustelua käydään siitä, oliko sopimus Hevosopiston kannalta yhtiön edun vastainen ja oliko hallituksen puheenjohtaja Thomas Steniuksella valtuudet tehdä sopimus yhtiön puolesta.
”Hallituksen puheenjohtajalla oli yleistoimivalta, eikä sitä oltu yhtiön asiakirjoissa rajoitettu. Minulla ei ollut syytä epäillä hänen toimivaltaansa”, Mansikkamäki totesi.
Yksi tärkeä osa oikeudenkäyntiä on kiista työsopimuksen purkuperusteesta eli siitä, onko Mansikkamäki oikeutettu erokorvaukseen. Hevosopiston mukaan toimitusjohtaja on muun muassa tehnyt epätavanomaisia ja taloudellisesti merkittäviä sopimuksia ilman hallituskäsittelyä sekä antanut hallitukselle taloudesta väärää tilannekuvaa. Mansikkamäki kiistää Hevosopiston väitteet, ja vaatii sopimuksen perusteella kuuden kuukauden palkkaa vastaavaa 77 460 euron erokorvausta.
Todistelussa on käsitelty myös Hevosopiston silloisten talous- ja hallintojohtajan sekä markkinointi- ja viestintäjohtajan kanssa tehtyjä sitouttamissopimuksia. Erimielisyyttä on siitä, ovatko sopimukset olleet yhtiön kannalta epäedullisia, kuka asioista on sopinut ja onko Mansikkamäki ylittänyt toimivaltansa. Mansikkamäen mukaan asiasta ovat Hevosopiston puolesta sopineet Thomas Stenius ja Antti Linna.
Maanantaina oikeudessa käsiteltiin Mansikkamäen kuulemisen ja asianomaisten edustajien alkulausuntojen lisäksi kirjallisia todisteita, joihin kuului muun muassa työsopimuksia ja niihin liittyviä taustasopimuksia, Hevosopiston hallituksen pöytäkirjoja ja erilaista asiaan liittyvää kirjeenvaihtoa.
Pauliina Mansikkamäki vaatii Hevosopistolta yhteensä lähes 300 000 euroa ylityökorvauksista, vuosilomaetuuksista, lomakorvauksista sekä erokorvauksista. Hevosopisto vaatii vastakanteessaan vahingonkorvauksena reilua 50 000 euroa. Molemmat osapuolet myös vaativat vastapuolta korvaamaan oikeudenkäyntikulunsa.
Hevosopisto Oy
Ypäjällä toimivan Hevosopisto Oy:n omistavat 25 prosentin osuuksilla Suomen valtio, Suomen Ratsastajainliitto ja Suomen Hippos sekä Forssan kaupunki, Jokioisten ja Ypäjän kunnat, joilla on tasaosuuksin yksi neljännes.
Hevosopisto on Suomen suurin hevosalan oppilaitos.
- Osaston luetuimmat
