

”Laite on ollut hyvä hankinta, joka antaa eläinlääkäreille paljon kättä pidempää avuksi hevosen tilanteen selvittämisessä”, toteaa Vermon raviradalla sijaitsevan Equivet-klinikan osaomistaja, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Laura Muilu.
Italiasta ostettu, useiden satojentuhansien eurojen arvoinen CT-kuvantamislaite on ollut Espoossa käytössä noin puolentoista vuoden ajan. Tänä aikana on kuvannettu hevosia varsoista varttuneisiin ja shetlanninponeista jämeriin puoliverisiin. Shetlanninponille tosin klinikan väki rakenteli rampin, jotta sen pää saatiin ulottumaan laitteen sisään.
CT-kuvantaminen maksaa Equivet-klinikalla 900 eurosta 1 200 euroon.
Laitteella pystytään kuvaamaan seisovalta hevoselta pää ja kaularanka. Mahdollista on myös kaadetun hevosen jalkojen kuvaaminen tulevaisuudessa. Laura Muilu kertoo, että Vermoon valittiin laite, jossa hevosta ei tarvitse kuvantamista varten aina nukuttaa ja kaataa.
”On ideaalitilanne, että pystymme kuvaamaan seisovan hevosen pään ja kaularangan. Nukuttamisessa ja ylösnousuissa on nimittäin omat riskinsä aina.”
Muilun mukaan laite ”kuvaa kaiken, mikä sinne kehän keskelle vain saadaan työnnettyä.” Vermon laitteessa hevonen pysyy paikallaan, mutta laite pyörii potilaan ympärillä ja ottaa kuvaa. Muilu kertoo, että jossain päin maailmaa on samanlaisella CT-laitteella saatu kuvattua pienen hevosen lantion alue, kun hevonen on nukutettuna työnnetty takajalat suorina sisään laitteeseen.

Muilu toteaa, että hevosille soveltuvaa, kolmiulotteista kuvaa ottavaa CT-laitetta on eläinlääkärikunnassa kaivattu Suomeen jo kauan. Vermoon tulee kuvannettavaksi hevosia ympäri Suomen eläinlääkäreiden lähetteellä ja myös omistajien omasta aloitteesta.
”Seuraava askel meillä on rakentaa kattokiskot kulkemaan kuvantamistilaan, jotta saadaan nukutettu hevonen siirrettyä tilaan ja sen jalat sisälle laitteeseen. Tämä vaatii meiltä vähän aktiivisuutta.”
Muilun mukaan jalkojen CT-kuvantaminen mahdollistaa tarkan tiedon saamisen esimerkiksi murtumista.
”Kolmiulotteinen kuva mahdollistaa esimerkiksi spiraalimurtumien tarkat kirurgiset korjaukset. Jotkin murtumat pystymme sitten ruuvaamaan paikalleen samassa anestesiassa leikkaussalin, ettei nukutettua hevosta tarvitse herättää siinä välissä.”
Laura Muilu kertoo, että CT-kuvissa on käynyt useita poskiontelotulehdustapauksia, joille kuvantamisen jälkeen on pystytty tekemään tarkka suunnitelma kirugiseen hoitoon.
”On toki ollut sellaisiakin hevosia, joilla muutokset ovat isoja ja vakavia, eikä niitä ole enää lähdetty hoitamaan. Omistajalle CT-kuvantaminen tarjoaa tietoa lopulliseen päätöksentekoon, jos ennuste näyttää toivottomalta jo kuvantamisessa. Tämäkin on tärkeä tieto sekä eläimen kärsimysten välttämiseksi että omistajan kukkaron takia.”
Poskiontelotulehdusten lisäksi monilla potilalla on ollut epämääräisiä kaularankaoireita, epäiltyjä hammasjuuritulehduksia, kuolaimen kanssa levottomasti oireilevia tai head sheaking-oireisia hevosia.

Muilu kertoo, että kaularangassa etenkin puolierot, epäillyt hermojuuriaukkojen ahtaumat ja ydinkanavaan päin olevat muutokset ovat yleisiä tutkimusten syitä ja tarkalla diagnoosilla on pystytty kohdentamaan hoito paremmin tutkimuksen jälkeen.
”Usein pään alueen kuvantamisen taustalla on voinut olla jo tehtyjä kirurgisia toimenpiteitä, hampaanpoistoja tai muuta sellaista, joista huolimatta ongelma ei ole poistunut. Myös tapauksissa, joissa merkittävän laajaa kirurgiaa on harkittu, on haluttu CT-kuvantamisella tietää tarkemmin, mitä on odotettavissa”, Muilu sanoo.
Eräs tapaus klinikalla oli hevonen, jonka epämääräisten oireiden alkusyytä ei ollut keksitty. Siltä löydettiin kuvantamalla kysta leukanivelestä. Nivel piikitettiin ja hevosen oireet helpottivat. Muilu toteaa, että röntgenkuvallakin kystia voi löytää, mutta kuvia pitää silloin ottaa todella paljon ja vian löytäminen epämääräisten oireiden perusteella ja diagnosointi on lähinnä haulikolla ampumista tietokonetomografiseen tutkimukseen verrattuna.
”Tässä saadaan yhdellä tutkimuksella valtavasti tietoa.”