Ilona Rekilä (oik.) ja ohjastaja Tindra Carlsson juhlivat Euforian Ponnyeliten-voittoa Solvallan raviradalla toukokuussa 2024. Kuva: Terhi Piispa-Helisten
Entinen ponimestari Ilona Rekilä miettii elämänsä suuntaa – ”Voi olla, että jokin muukin ammatti alkaa kiinnostaa”
Ilona Rekilä ei innostunut kärrylähdöistä, mutta monté vei nopeasti mennessään. Hän lupaa lähteä ajamaan sinne, minne pyydetään.Tilaajalle
Ilona Rekilä tavoittelee syksyn aikana Montékypärät-kilpailusarjan voittoa ja toivoo pääsevänsä muutenkin ajamaan kilpaa hyvillä hevosilla. Kuva: Elina PaavolaHarvassa ovat ne suomalaiset, jotka ovat päässeet juhlimaan voittoa Solvallan raviradalla Elitloppet-viikonloppuna.
Vielä harvemmassa ne, jotka ovat voittaneet Elitloppetissa useammin kuin kerran ja eri rooleissa; sekä valmentajana että ohjastajana.
Ei Ilona Rekilä, 18, ainutlaatuinen tapaus ole, mutta mainitut kriteerit täyttävistä todennäköisesti nuorin.
Keväällä 2022 Rekilä ohjasti valmentamansa Euforian ponien päälähdön Ponnyelitenin voittoon. Seuraavana vuonna hän oli Euforian kanssa toinen. Vuonna 2024 ruotsalainen Tindra Olsson ohjasti Rekilän edelleen valmentaman Euforian taas ykköseksi.
Vuosina 2022–2024, jotka Euforia oli Rekilän valmennuksessa, sen jälki radoilla oli hurjaa: 29 starttia totosijoin 16–11–1. Euforia voitti myös muun muassa A-ponien Suomen mestaruuden niin kärrylähdöissä kuin montéssa.
”Se on ollut ylivoimaisesti paras ponini”, Rekilä kertoo.
Viimeiset ponilähtönsä Rekilä ohjasti keväällä 2025. Siihen mennessä hän oli jo kokeillut ohjastamista muutamassa hevosten kärrylähdössä, mutta se ei tuntunut ”omalta jutulta”. Sen sijaan montélähtöjä oli takana jo toistakymmentä.
Reilu viikko viimeisen ponilähtönsä jälkeen Rekilä voitti ensimmäisen montélähtönsä äitinsä Riina Rekilän omistamalla Incorrigible-ruunalla, ja lähitulevaisuuden suunta oli selvä. Sittemmin Rekilä on ajanut kärryillä kilpaa kerran, kun taas montéstartteja hänen vyölleen on kertynyt reilut sata.
”Ei ollut oikein sopivaa hevosta, millä ajaa kärrylähtöjä, ja senkään takia se ura ei oikein lähtenyt etenemään. En ole niin innostunut, enkä viitsinyt noilla meidän varsoillakaan lähteä ajelemaan. Onneksi meiltä löytyy kuskeja pihasta”, Rekilä viittaa äitinsä Riinan tallin hevosiin.
Sen sijaan monté myös hevosten kanssa alkoi nopeasti tuntua omalta lajilta.
”Se vei nopeasti mukanaan. Se tuntuu jotenkin luonnollisemmalta ja mukavalta”, Rekilä vahvistaa.
Ilona Rekilä ohjasti ja valmensi Euforia-ponin lukuisiin suurvoittoihin. Kuva: Terhi Piispa-HelistenViime ja tältä vuodelta Rekilällä on tilastoissa tasan sata starttia totosijoin 13–12–12 ja vähän yli 31 tuhannen euron voittosumma. Luvut kertovat siitä, että ura on alkanut mukavasti.
Rekilä on starttaillut niin äitinsä valmentamilla kuin ”vieraidenkin” hevosilla. Omia valmennettavia hänellä ei tällä hetkellä virallisesti ole.
”Olen mennyt montélähtöjä näillä meidän omillakin hevosilla, ja kun muut ovat ilmoittaneet hevosiaan lähtöihin ja halunneet minut kuskiksi, totta kai menen.”
”Ja onhan tässä pihassa näitä hevosia, joita tulee hoideltua”, hän naurahtaa.
Ilona Rekilän mukaan heidän pihapiirissään Hämeenkyrössä on nelisenkymmentä hevosta.
”On starttihevosia, treenihevosia, kaksivuotiaita, siitostammoja, varsoja, ponivarsojakin vielä. Ja on yksi vanha seuraponikin”, hän luettelee.
”Red Hot Piri on vähän oma harrastehevoseni. Samoin kuin Kash Smart ja Incorrigible, joka oli ensimmäinen kunnon hevonen, jolla pääsin ajamaan kilpaa montélähdöissä”, hän kertoo viime talvena menehtyneestä ruunasta.
Kuluneen(kin) kesän Ilona Rekilä on viettänyt hevosten parissa kesätöissä kotilalla sekä Teemu Okkolinin tallilla Orimattilassa. Tällä viikolla oli kuitenkin taas edessä paluu niin sanottuihin arkirutiineihin, kun Rekilä aloitti viimeisen vuotensa Hämeenkyrön lukiossa.
Myös hänen tulevaisuuden suunnitelmansa liittyvät hevosiin, mutta miten tarkalleen, on vielä vähän auki.
”Haluan olla hevosten kanssa, mutta saa nähdä, mihin koulu ja muut asiat elämässä vievät. Voi olla, että jokin muukin ammatti alkaa kiinnostaa, mutta haluan pitää hevoset vähintään harrastuksena”, hän miettii.
”Haluaisin ehkä joskus treenata ainakin muutamaa hevosta. Mutta jos sitä tekee jonkun muun päivätyön ohessa, se on kovaa touhua”, hän tietää.
Numeroiden valossa tästä vuodesta näyttää olevan tulossa parempi kuin Rekilän ensimmäisestä sesongista ”isojen” hevosten parissa. Kokemuksen karttuessa käy usein niin, että alkaa saada ohjastettavakseen enemmän ja parempia hevosia.
Yksi tärkeä tekijä kokemuksen kartuttamisessa on Montékypärät-kilpailusarja, johon Rekilä osallistuu nyt toisena peräkkäisenä vuotena. Siihen saavat osallistua ohjastajat, joilla oli viime vuoden loppuun mennessä yhteensä alle 75 starttia, sekä kokeneemmat ohjastajat, jotka ajoivat vuosina 2024 ja 2025 kilpaa yhteensä enintään 15 kertaa.
”Minun mielestäni se on ollut tosi hyvä kilpailusarja. Nuoren ja kokemattoman ohjastajan voi olla tosi vaikea päästä kilpailemisen alkuun, jos ei ole omaa hevosta, jolla ratsastaa lähtöjä. Montékypärät-lähtöjen perusteella muutama treenari on ilmoittanut minulle hevosia ajettavaksi muihinkin lähtöihin”, Rekilä iloitsee.
”Lisäksi Montékypäriin kuuluu koulutuksia, joista on saanut hyödyllistä tietoa. Ja toki näissä piireissä sosialisoituu ja tapaa uusia ihmisiä”, hän kertoo.
Ilona Rekilä aloitti tällä viikolla viimeisen lukiovuotensa. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat auki, mutta Rekilä aikoo jatkossakin ainakin harrastaa hevosten parissa. Kuva: Elina PaavolaMontékypärissä on siis sekä nuoria, aloittelevia kuskeja, että kokeneempia mutta eri syistä viime vuosina vähemmän kilpailleita kuskeja. 18-vuotias Rekilä on sarjan nuorin ohjastaja.
”Tällä saadaan lajiin uusia harrastajia, ja osa hakee uutta nousua uralleen. Mutta tuntuu, että hirveän moni nuori ei enää siirry poneista hevosiin. Uskon, että tämä kilpailusarja voi auttaa siinäkin, että nuoret uskaltavat jatkaa hevosten pariin”, Rekilä miettii.
Hänen ponivuosiensa kilpakumppaneista kolme vuotta vanhemmat Noora Hartikainen ja Iina Hautamäki ovat myös mukana Montékypärissä.
Tänä vuonna Rekilä on voittanut molemmat Montékypärien osakilpailut, joihin on osallistunut. Toukokuussa tuli ykkössija Kaustisella BWT If You Dare -tammalla ja heinäkuussa Porissa Nautica-ruunalla. Kesäkuun Jyväskylän-osakilpailu häneltä jäi väliin.
”Olin rankussa. Edellisestä Jyväskylän-startista tuli ajokielto murtautumisesta tai jostain”, hän kertoo.
Jäljellä on vielä kaksi osakilpailua, reilun viikon päästä Turussa ja syyskuun lopussa Kouvolassa.
”Jos menee hyvin, keikun kärkipäässä. Mutta jos tulee hylkyjä tai poisjääntejä tai jotain, se vaikeuttaa paljon. Sijoitus on niin paljon kiinni tuurista ja hevosesta ja monesta asiasta, että en ota mitään paineita. Joskus onnistuu, joskus ei”, hän sanoittaa hevosurheilun luonteen.
Yleisesti Rekilä kokee montén olevan nosteessa.
”Monté on aika nouseva ja puoleensavetävä laji. Ratsupuolelta moni kiinnostuu montésta. Ja montélähdöthän ovat normaalisti aika täynnä”, hän huomauttaa.
Myös palkintotaso alkaa lähentyä kärrylähtöjen rahasummia. Rekilän ajamat Montekypärät-lähtöjen voitot olivat 1000 ja 1500 euron arvoisia.
”Palkintotasoja on nostettu, että ihmiset ilmoittaisivat hevosiaan lähtöihin”, Rekilä tietää.
Mikkelissä ajetussa SM-finaalissa hän sijoittui Heradamesilla neljänneksi, mistä palkittiin 2000 eurolla.
”Se oli ensimmäinen Suomen mestaruus -kilpailu, jossa olin hevosella mukana. Se oli itselleni iso juttu ja kaikki meni hyvin”, Rekilä iloitsee.
Ja kuten hevosurheilulle hyvin tyypillistä on, välillä pitää ajaa huomattavasti pienemmistäkin palkinnoista. Lauantaina Rekilä starttaa Artful Funny -tammalla Niinisalon paikallisravien montélähdössä, jonka voittaja palkitaan sadalla eurolla.
”Taloudellisestihan sinne lähtemisessä ei ole järkeä. Mutta kun joku kysyy ajamaan hevostaan, totta kai lähden. Ja valtaosa ihmisistä tekee tätä ihan muiden asioiden kuin rahan takia”, Rekilä huomauttaa.
”Koen myös, että nuorena ohjastajana ei ole paljon varaa valikoida ajettaviaan, vaan pitää nöyrästi lähteä sinne, minne pyydetään. Sitten voi joskus päästä niihin kymppitonnin ykkösellä ajettaviin lähtöihin. Ja mikä sen parempaa kuin viettää viikonloppua kesäraveissa.”
Oikean hevosihmisen puhetta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
