• Yleisöstä ei ollut panimohevoselle vastusta köydenvedossa – lempeä jätti vei vastustajat mukanaan

    869 kiloinen Sinebrychoffin panimohevonen Ludvig veti kymmenhenkisen vastustajajoukon mukanaan.
    Sinebrychoffin edustushevonen Ludvig veti vastustajat mukanaan köydenvetokilpailussa. Viola Kantola<strong id="strong-aeff7a5151916af0b2e97d5da6a7bf01"> </strong>ja Sami Lappalainen toimivat hevosten ohjaajina.
    Sinebrychoffin edustushevonen Ludvig veti vastustajat mukanaan köydenvetokilpailussa. Viola Kantola ja Sami Lappalainen toimivat hevosten ohjaajina. Kuva: Petteri Kivimäki
    MT Hevoset|Historia ja perinne
    1.7.202214:00
    Juho Hannuksela

    Yksi torstaipäivänä runsaasti yleisöä kerännyt tapahtuma oli köydenvetokilpailu, jossa yleisöstä koostunut vastustajajoukko yritti voittaa Sinebrychoffin panimohevosen Ludvigin köydenvedossa.

    869-kiloinen lempeä jättiläinen oli saanut kehään seurakseen myös toisen panimohevosen, Frederikin. 16 kiloa heinää päivässä syövien ruunien ohjastajina toimivat Viola Kantola ja Sami Lappalainen.

    Köydenvetoon löytyi yleisöstä runsaasti innokkaita lapsia ja aikuisia. Vastustajia köyden varteen lisättiin yksi kerrallaan, mutta Ludvig todettiin ylivoimaiseksi vastustajaksi sen vetäessä kymmenhenkisen joukon mukanaan.

    Ludvig on 11- ja Frederik 9-vuotias jyllanninhevonen. Sinebrychoffin edustushevosten kotitalli sijaitsee Helsingin parhaalla paikalla Bulevardilla. Sieltä valjakko lähtee arkisin päivittäin ravintolakierrokselle keskustaan.

    Viikonloput ja lomat hevoset asuvat Lohjan Saukkolassa.

    Sinebrychoffilla on ollut Helsingin Hietalahdessa talli ja panimohevosia jo parisataa vuotta. Hevoset palvelivat aikanaan panimomestareita monissa voimaa vaativissa töissä. Ne pyörittivät mallasmyllyä ja vetivät mallas- ja mäskikuormia. Talvisin hevoset kiskoivat merestä tonneittain jäälohkareita.

    Lue myös ennakkojuttu:

    Nyt kysytään tosivoimaa! Onko teistä porukalla haastamaan jyllaninhevonen Ludvig Farmarissa?

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Ravit | Ravihevonen oli kotikuntansa kovin veronmaksaja – omistajilleen se juoksi kolme taloa ja edelleen kertyvän eläkepotin

    • 2

      Ravit | Timo Vääränen toivoo lahjakkaan Mannerheimin palauttavan aidon ilon raviurheiluun

      Tilaajalle
    • 3

      Ravit | Lightning Stride siirtymässä siitokseen, ensimmäisen varsan isäksi jo valittu

      Tilaajalle
    • 4

      Ravit | Uransa suurimman voiton ajanut Ville Koivisto videohaastattelussa: ”Pienen itkunkin kerkesi päästää”

    • 5

      Ravit | Yrittäjän elämäntyö oli kadota yhdessä yössä taivaan tuuliin

      Tilaajalle
    • 6

      Ravit | Kriteriumissa kolmea hevosta jännittävä omistaja ei katso ostaessaan hevosta vaan rahapussiinsa

      Tilaajalle
    • 7

      Ravit | Better Leaderin kriteriumvoitto herkisti – ”Tämä on palkinto myös meidän elämäntyöllemme”

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää