

Viime viikonloppuna Oulun Kuninkuusravien kuningatarkisassa viidenneksi sijoittunut Varjosi oli kisan ensikertalainen. Lisäksi se tarjosi uusia kokemuksia myös taustajoukoilleen, eläinlääkäri Kristiina Ertolalle ja entiselle europarlamentaarikolle Samuli Pohjamolle.
Kenelläkään heistä ei ollut Kuninkuusraveista kokemusta kilpailijan roolissa. Kristiina Ertola tosin on seurannut kilpailutapahtumaa vuosikymmenet erilaisesta roolista.
”Olen käynyt eläinlääkärinä paljon keskusteluja kilpailijoiden kanssa siitä, miten saisi hevosen hyvinvoinnin optimoitua näissä kilpailutilanteissa ja valmistautumisissa. Nyt asetelma tosiaan kääntyi”, Ertola kertaa.
Pitkän päivätyön Tampereen Hevosklinikan eläinlääkärinä, toimitusjohtajana ja aiemmin osakkaanakin tehnyt Ertola on Suomen tunnetuimpia hevoseläinlääkäreitä. Varjosin tiimissä hän on tamman hoitaja ja osaomistaja, vastuuvalmentajaksi on merkitty Samuli Pohjamo.
”Kyllä tässä ympyrät sulkeutuivat monella tavalla”, Ertola nauraa.
”Oma hevosurani on alkanut juuri hevosenhoitajana Tuomo Mäkelän tallissa aikanaan. Siellä opissa oli monet muutkin raviurheilun ammattilaiset, eli kyllä Tommin talli hyvä hevoskoulu oli.”
”Yleisöpuolen tapahtumista meillä ei tietenkään ole havaintoa, mutta tallialueen näkövinkkelistä järjestelyt olivat nappionnistuminen.”
Varjosi sijoittui tammojen joukossa kokonaiskilpailun viidenneksi. Maililla tamma yllätti nelossijallaan, ja pieni yllätys oli myös se, ettei Ari Moilasen ajokki, joka tunnetaan epävarmana menijänä, laukannut koko kisan aikana kertaakaan.
Kilpailun kovuus näkyi Varjosinkin päätösmatkalla. Tamma suoritti tehtävänsä, mutta kiriä ei enää irronnut viitossijaan päättyneessä suorituksessa.
”Suoritus oli kokonaisuutena todella hyvä, mutta ehkä ainut pieni pettymys liittyi siihen päätöskisaan. Etukäteen arvioitiin, että se olisi Varjosin paras osa, mutta sittenkin askel alkoi vähän painaa. Se on tämäntyyppisessä kilpailussa ihan ymmärrettävääkin.”
Ensimmäisiä Kuninkuusravejaan hevosen kanssa Ertola kommentoi hyvin myönteisesti. Hän toteaa tallialueella olleen hyvät tilat ja siistiä. Toimihenkilöitä oli riittävästi ja he olivat hyvällä jalalla liikkeellä. Myös kilpailualusta eli itse kavioura oli Ertolan mukaan hyvä.
”Ainakaan kilpailijan näkökulmasta ei voi kuin kehua. Yleisöpuolen tapahtumista meillä ei tietenkään ole havaintoa, mutta tallialueen näkövinkkelistä järjestelyt olivat nappionnistuminen”, hän kiittelee.

Kristiina Ertola on pohtinut kuninkuusravikonseptia monessa roolissa. Hän on paitsi eläinlääkäri ja hevosihminen, myös ravipäättäjä, muun muassa Hippoksen hallituksen entinen jäsen.
Onkin mielenkiintoista kuulla pitkän linjan hevosammattilaisen ajatukset kuninkuussarjoista nyt kilpailijan vinkkelistä.
”Pääkilpailut ovat kovia kisoja, mutta kovia niiden kuuluu ollakin”, Kristiina Ertola pohtii.
”En näe mitään ongelmaa siinä, etteikö suomenhevosilla voisi kilpailla kolmea starttia viikonlopun aikana, kunhan hevoset ovat valmennettuja siihen. Niinhän ne ovat: ei tuolle tasolle ole enää asiaa, ellei valmennus ole kohdallaan. Monet asiat kilpailuun valmistautumisessa ja kilpailun aikaisessa huollossa ovat lisäksi kehittyneet kovasti. Kyllä Kuninkuusravit ovat kilpailumuotona edelleen vahvasti nykypäivää, ei mitään heikkoa.”
Ertola toteaa tämän vuoden kilpailujen tukevan ajatusta. Vaikka aikaerot olivat varsin suuria, mitään pahoja katkeamisia kisoissa ei nähty.
”Hyvältä näytti, sen mitä tuli nähtyä”, Ertola kiteyttää.

Varjosin kanssa valmistautuminen kuningatarkisaan meni Ertolan mukaan hyvin.
”Ei ainakaan tule mieleen, mitä tehtäisiin eri tavalla”, hän pohtii. ”Kokonaisuutena Varjosi oli rento ja hyvällä mielellä koko viikonlopun.”
Ennen Kuninkuusraveja tärkeää oli hevosen tankkaaminen, eli riittävä nesteen saaminen. Ainakin se puoli onnistui Ertolan kertoman perusteella hyvin.
”Varjosi ja sen tarhakaveri kilpailivat, kumpi saa juotua enemmän toisen astiasta, riiviöt. Lopputulos oli se, että Varjosi virtsasi kilpailupaikalla lauantaina neljästi, joten ei varmaankaan ainakaan liian vähän nesteen puolella oltu. Lähdön jälkeenkin tuli pissa, mutta ei niin, että olisi vaikuttanut, että hätä olisi ollut ongelma suorituksessa kuitenkaan.”
Varjosin joukkueen etuna oli, että kisat olivat tamman kotiradalla. Varjosi asuu Samuli Pohjamon naapurissa Haukiputaan Martinniemessä, mistä Äimärautiolle on vain noin puolen tunnin matka.
Ertola-Pohjamo-kaksikon tilanne on siitä hauska, että myös ensi vuonna kilpaillaan heidän kotiradallaan. Kristiina Ertola asuu Ylöjärvellä ja Teivo jos joku on hänen kotikenttäänsä.
”Ilman muuta tavoitteena on olla mukana myös Teivossa, mutta nyt Varjosi saa ensin huilata kunnolla”, Ertola linjaa.
”Seuraava startti on kuitenkin kiinnostava nähdä, sillä joskus tuollainen kova rasitus vie hevosta myös eteenpäin. Ainakin palauttelevalla lenkillä Varjosilla oli kaikki kunnossa, joten ihan hyvillä mielin ollaan.”

Seuraavaa kisaa katsotaan rauhassa ja ajan kanssa. Asiaan vaikuttaa myös se, että lähtöjä on tarjolla huonosti. Kuningatarkisasta tulleen vajaan kymppitonnin myötä Varjosin voittosumma on 63 120 euroa, eli se on nyt ulkona pronssidivisioonastakin.
”Ei oikein huvittaisi ajaa oriita ja ruunia vastaan seuraavassa 75-divisioonassa, mutta muitakaan lähtöjä ei oikein ole tarjolla. Ei tunnu oikein järkevältä jäädä vielä tauollekaan ensi vuotta odottelemaan.”
Pidemmätkään kilpailumatkat eivät Varjosin joukkoja pelota, se on nähty tänä vuonna. Kuningatarkisaan vaaditut pisteet kerättiin pääosin Haukiputaalta käsin, joten kilometrejä kertyi.
Kristiina Ertola huomauttaa käynnissä olevan ravirakenneuudistuksen hankaloittavan pitkän tähtäimen suunnittelua.
”Olisi mukava hahmottaa jo ensi vuoden ravejakin, mutta ensi vuoden kalenteri tuntuu olevan kovin auki. Ei ole selvillä, missä ravataan ja mihin aikaan. Meidän tammallamme voi hyvin kilpailla talvellakin, koska hokit eivät haittaa sitä.”