Petra Heikkisen huippuviikonloppu Tallinnassa kääntyi ähkyn hoitamiseksi

Petra Heikkinen ratsasti Oechiella kevyesti vielä sunnuntaina kolmen maissa. Silloin se oli muuten normaali, mutta se ei ollut syönyt kaikkia heiniään, mikä on sille epätyypillistä jopa kisaolosuhteissa. Seuraavaksi se alkoi maata tavallista enemmän ja levottomammin, missä vaiheessa paikalle pyydettiin kilpailueläinlääkäri.

Hevonen sai kipulääkkeen, ja sen ähky alkoi laueta. Tamma lähti heti seuraavalla lautalla Suomeen, ja se meni vielä yöksi Viikkiin Yliopistolliseen hevossairaalaan tarkkailtavaksi.

33-vuotias Heikkinen on pitänyt omaa tallia Kirkkonummella muutaman vuoden ajan aisaparinaan Heidi Mulari, joka oli ennen tätä tehnyt pitkän uran maailman parhaalla esteratsastajalla Steve Guerdat’lla Sveitsissä. Mulari vietti yön klinikalla Oechie-K:n kanssa, joten Tallinnasta yöllä kahden maissa kotiin saapunut Heikkinen sai herätä itse aamutalliin maanantaiaamuna. Mieli oli kuitenkin heti aamupäivällä valoisa, kun Oechie-K oli kunnossa.

Petra Heikkisen Hurby on pieni ja vikkelä hevonen, jolla pystyy voittamaan kovassakin seurassa. Kuva: Miia Lahtinen

Tallinnassa Heikkinen otti myös makean voiton mustalla tammallaan Hurbylla lauantain 135-sentin aikaratsastusluokassa. Tummaa väriä ja sukupuolta lukuun ottamatta Oechie-K ja Hurby ovat aivan erilaiset, kuin maa ja tuli. Oechie K on malliltaan hieman ryhditön ja jopa hitaan oloinen voimanpesä, kun taas Hurby on pelkkää ryhtiä ja energiaa.

Tallinnassa voitto tuli turhankin huikeasti, yli viiden sekunnin erolla seuraavaan.

”Kun lähti lähtönumerolla kaksi, piti yrittää. Olisihan siinä sitten ehtinyt tehdä pidätteenkin”, Heikkinen kuittaa.

Sunnuntaina Hurbyn kanssa tuli useampi puomi, mutta siihen Heikkinen oli varautunut. Idea oli voittaa yksi luokka, vaikka kaasu sitten hirttäisikin kiinni. Hurby on luonnostaan nopea ja ketterä.

”Tämä oli jo kolmas kerta, kun se on voittanut Tallinnassa lauantain 135-luokan. Ei tarvi paljoa käskeä mennä”, Heikkinen myhäilee.

Hän lupaa yrittää voittaa tammallaan jonkun vähän pienemmän luokan myös Helsinki Horse Show’ssa kahden viikon päästä.

Seuraava porras HIHSin jälkeen lienee kuitenkin uuden kodin etsiminen Hurbylle.

”Se on jo 12-vuotias, ja sen voisi olla aika mennä uudelle kuskille, lapsi- tai junioriratsastajalle”, Heikkinen kertoo.

”Ei tarvi paljoa käskeä mennä”, Petra Heikkinen kuvailee Hurbya. Kuva: Miia Lahtinen

Oechie-K:n kanssa hän nousi 150-luokkiin viime kaudella, ja nyt tekemiseen on tullut rutiinia. Ratsastaja suunnittelee hyppäävänsä sillä Helsingissä 150-luokan lauantaina.

Seuraavan vuoden tavoite olisi jo viiden tähden GP. Heikkinen uskoo, että korkealle tasolle pystyy nousemaan myös Suomessa asuen, kunhan vain jaksaa matkustaa hevosten kanssa.

Ratsuja hänellä on paljon myös tulevaisuutta ajatellen, muiden muassa Tallinnassakin hypännyt kyvykäs La Baloubetta van de Eijkhof ja syksyllä huutokaupasta ostetut 7-vuotias Dutch Diamant Z ja 5-vuotias Jagger D’helula.

Niistä Baloubettan hän uskoo nousevan Oechien rinnalle ensi kaudeksi ja Dutch Diamant Z:nkin 140-luokkiin.

Heikkinen on nuoresta iästä huolimatta myös menestyksekäs valmentaja, jonka tallissa ja valmennuksessa asuvat Tallinnassa U25-luokan sunnuntaina Kazinolla voittanut Veera Salminen sekä ikäluokkaratsastajina menestyneet Olivia Tuomi, Aida Hämäläinen ja Vera Sorvoja.

Heikkinen kertoo, että hän ei ole päivääkään katunut oman tallin laittamista, vaikka päivät ovat pitkiä.

”Ei mulla ole vapaa-ajan ongelmia, mutta en valita. Tämä on minulle työ, harrastus ja elämäntapa, eikä tätä mitenkään muuten voisi tehdäkään”, hän sanoo.

Eikä hän kaipaa Keski-Eurooppaan, vaikka se kuinka on esteratsastavan maailman napa. Suomi saa olla tukikohta, jonne Heikkinen ja hänen puolisonsa, moottoriurheilussa työskentelevä Aleksi Koskinen, aina palaavat lataamaan akkuja. Se toki tehdään loppumattoman puuhaamisen merkeissä.

”Pohjimmiltani olen kotihiiri”, Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Heikkinen selittää.