Hevosten ruokinnan perusta luodaan heinäpellolla

Jyväskylän Korpilahden Iloniemessä sijaitsevan hevosten aktiivipihaton kaikki heinä tulee tilan omilta pelloilta.

Ilkka Vesteri kertoo, että heinänteko on valmistunut 11 peltohehtaarilla yhteensä 15:stä. Loput neljä hehtaaria tehdään valmiiksi lähitulevaisuudessa.

"Jos sää sallii, niin heinätyöt on tehty jo tällä viikolla. Epäilen kuitenkin, että tässä kestää vähän pidempään, sillä tarvitsen säilöheinän tekoon kolme peräkkäistä poutapäivää", Vesteri kertoo.

Vesterin käytäntö on, että heinä ensin niitetään varhain ensimmäisen päivän aamuna.

Sitten heinää pöyhitään saman päivän iltapäivänä, ja pöyhintä toistetaan vielä seuraavan päivänä. Heinät korjataan pelloilta kolmantena päivänä.

Vesterin mielestä kasvukausi on tänä vuonna sujunut varsin hyvin.

"Yksi sadejakso sotki kylvöjen loppuja toukokuussa täällä Korpilahdella, mutta se häiritsi enemmän naapureita, kun itsellä ei ole viljaa", Vesteri sanoo.

Aktiivipihatossa asuu tällä hetkellä 13 hevosta, joille tehdään kasvukauden aikana vain yksi säilöheinäsato.

”Me lähdetään aika varhaisessa vaiheessa tekemään säilöheinää. Vähäsokerisimmat heinät saadaan yleensä ennen juhannusta”, Vesteri kertoo.

"Käytännössä kaikki heinä tehdään omilta pelloilta itselle, oman pihaton hevosille. Heinää myydään ulos vain, jos sitä on runsaasti yli omien tarpeiden."

Ilomaan aktiivipihatossa kaikki hevosille syötettävä heinä on säilöheinää, johon tehdään syksyisin heinäanalyysit. Heinän D-arvoa seurataan tarkasti.

"Valkuaiselle ja sokerille on haettava tasapainoa, että osuttaisiin sopivalle tasolle molempien suhteen. Kivennäiset valitaan suoraan koko laumalle heinäanalyysin perusteella", Marjo Konttinen kertoo.

"Säilöheinä maistuu hevosille paremmalta kuin kuivaheinä, eikä se pöllyä. Säilöntäaineena siinä käytetään maitohappobakteeria, joka laskee yleistä sokeripitoisuutta."

Konttisen mukaan heinän korkeaan laatuun keskitytään tilalla niin tarkasti, ettei hevosia tarvitse ruokkia lainkaan täysrehuilla.

"Pärjäämme hyvin laadukkaalla säilöheinällä. Kaikki hevosen ruokintahan liittyy aina korsirehuun. Heinäanalyysi kertoo sen, missä mennään, ja vasta sen jälkeen voidaan alkaa miettiä ruokavalion täydentämistä", Konttinen avaa.

Aktiivipihatto poikkeaa monin tavoin perinteisestä tallista.

"Kaikessa pyritään siihen, että hevosten elämä on mahdollisimman lajinomaista. Hevoset saavat liikkua vapaasti omien aikataulujensa mukaan, eivätkä ne ole sidottuja ihmisten aikatauluihin. Kaikki ruokinta on automatisoitu", Konttinen sanoo.

Ilomaan tilalla oli lypsykarjaa vuoteen 2013 saakka. Silloin lehmät laitettiin pois ja tilalla siirryttiin hevostalouteen.

"Hevosten aktiivipihattoja on Suomessa vielä sangen harvassa. Tämä on Keski-Suomessa ainut laatuaan", Marjo Konttinen mainitsee.