MT Ravinetin soittokierros: Kallistunut sähkönhinta aiheuttaa haasteita raviradoille – niin lämmitys kuin valaistuksen kulut nousseet
Kiinteiden kulujen kasvu aiheuttaa raviradoille hankalan tilanteen. Tulovirrat eivät ole kasvaneet samassa suhteessa.Tilaajalle
Raviradoilla katsomorakennukset ovat pääosin 1980–90 -luvuilta. Niiden lämmityskulut ovat suurissa tiloissa haaste. Lisäksi radan valaistus nielee paljon sähköä, jotta rataa pystytään käyttämään harjoitteluun. Kuvassa on Seinäjoen raviradan katsomo. Kuva: Elina PaavolaSähkön hinta on ollut kuluvana talven aikana Suomessa ennätysluvuissa. Korkea hinta on luonnollisesti näkynyt suurina sähkölaskuina kuluttajien kukkaroissa. MT Ravinetti teki soittokierroksen Kuopion, Oulun, Teivon ja Vermon raviradoille sähkön hinnannousun aiheuttamia vaikutuksia.
Suuret sekä energiataloudeltaan vanhanaikaiset rakennukset olivat Oulua lukuun ottamatta yhdistävä tekijä.
Kuopion raviradan toimitusjohtaja Marita Huttunen kertoo, että tiloja lämmitetään suoralla sähkölämmityksellä. Katsomorakennukseen on asennettu ilmalämpöpumppuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämän lisäksi katsomorakennuksen seiniin on asennettu aurinkopaneeleja.
Vuoden vaihteen tienoilla kovien pakkasten aikaan Sorsasalossa jouduttiin turvautumaan lisälämmittimiin.
”Katsomon isot ikkunat päästävät todella paljon lämpöä ulos. Tiloissamme pidetään mahdollisimman matala peruslämpö, mutta kyllähän joulukuun sähkölasku oli hyvin paljon suurempi kuin aiemmin.”
Ratavalaistuksen osalta Kuopio on paremmassa asemassa. Muutama vuosi sitten tehdyn valaisinremontin jälkeen kavioura valaistaan led-valaisimilla. Näin valaistujen harjoitusiltojenkin järjestäminen on edullisempaa.
”Sähkönkulutus ratavalojen osalta on laskenut huomattavasti. Uuden tekniikan myötä valojärjestelmän käytettävyys on parantunut huomattavasti.
Oulun radalle rakennettiin uusi katsomorakennus vanhan tuhouduttua tulipalossa pari vuotta sitten. Uuden rakennuksen myötä energiatehokkuus parani. Lämmitys tapahtuu suurelta osin ilmalämpöpumppujen avulla. Osassa tiloja on kuitenkin edelleen käytössä öljylämmitys, kertoo toimitusjohtaja Sirkka Huopana.
Äimäraution sähkölasku kuitenkin nousi yli 10 prosentilla viime vuonna.
”Olemme käyneet läpi eri vaihtoehtoja lämmitysjärjestelmän uudistamiseksi. Se ja ratavalaistuksen uusiminen on prioriteettilistan kärjessä tulevia inventointeja kartoitettaessa. Ratavalaistushan muutamana arki-iltana on tärkeä palvelu alueen valmentajille.”
Teivossa rakennusten lämmitys tapahtuu niin sähköllä, öljyllä, maakaasulla kuin myös kaukolämmöllä. Rakennusten suuri koko ja määrä näkyvät toimitusjohtaja Päivi Lehtosen mukaan dramaattisesti sähkölaskussa.
”Toimintatuki maa- ja metsätalousministeriöltä on kuitenkin pysynyt samana kiinteiden kustannusten noustessa. Ei ole helppo yhtälö saada taloutta tasapainoon.”
Kuopion tapaan Teivossa käytössä oleva led-valaistus on laskenut merkittävästi sähkönkulutusta ratavalojen osalta. Ratavalaistusta käytetään useana arki-iltana muun muassa ravikoulun toiminnan vuoksi.
”Sähkön siirtohinta muodostaa kuitenkin ison osan sähkölaskusta. Eihän tämäkään helppo yhtälö ole.”
Teivossa on mietitty useita erilaisia ratkaisuja energiakulujen laskemiseen. Ennen investointipäätösten tekoa haluaa Teivon ravikeskus saada selvyyden ravirata-alueen tulevaisuudesta. Nykyinen vuokrasopimus Ylöjärven kaupungin kanssa päättyy 2035.
”Reilu 10 vuotta on kuitenkin lyhyt aika tehdä suurempia investointeja energiatehokkuuden parantamiseksi. Toivottavasti saamme selvyyden vuokra-asiassa mahdollisimman pian, jotta pystymme keskittymään kehittämään toimintaamme usealla eri osa-alueella.”
Vermon rakennukset lämpiävät kaukolämmöllä. Kallistunut sähkön hinta on luonnollisesti näkynyt myös maan pääradan taloudessa. Energian hinnan nousun myötä Vermossa on mietitty erityisesti lannanpolton mahdollisuutta sekä aurinkopaneeleiden hankkimista.
”Hankala kokonaisuus tämä on. Tulot eivät valitettavasti nouse samassa suhteessa kuin kiinteät kulut ovat nousseet viime vuosina”, summaa toimitusjohtaja Heikki Häyhä.
Vermossa ei ole tehty valaistusremonttia viimeisten vuosien aikana. Näin valaistuksessa käytetään monimetallilamppuja, jotka ovat teholtaan 2 000 wattia.
”Valaistus on luonnollisesti yksi olennainen tekijä sähkön kulutuksessa. Ajamme paljon iltaraveja ja tämän lisäksi pidämme valoja päällä yhtenä arki-iltana viikossa harjoittelua varten.”
Suomalaiset raviradat eivät ole yksin kallistuneen sähkönhinnan kanssa. Norjan pääradan Bjerken sähkölasku kaksinkertaistui viime marraskuussa verrattuna vuoden takaiseen marraskuuhun.
Norjan raviurheilun keskuspäällikkö Tron Gravdal kertoo Trav og Galopp Nytt-lehden verkkosivuilla Bjerken maksaneen noin 400 000 norjan kruunua (39 800 euroa) marraskuussa sähköyhtiölle. Vuotta aiemmin lasku oli 200 000 kruunua (19 900 euroa).
Norjassa
- Osaston luetuimmat
