Frida Koskela pääsiäismaanantaina Lindesbergissä Alpha Omegan (vas.) sekä Allgunnens Nickin kanssa. Pikkusisko Viivi vastasi Allgunnens Nickin ohjastamisesta. Kuva: Viivi Koskela
Frida Koskela viihtyy Ruotsissa: ”Minä näin ainoastaan mahdollisuuksia muutossa”
Frida Koskela haaveilee eläinlääkärin työstä.Tilaajalle
Frida Koskela valmentaa perheen hevosia paljon ratsastamalla. Kuvassa urallaan lähes 600 000 kruunua ansainnut Wagger Zacker. Kuva: Viivi KoskelaRaviurheilulla on ollut aina iso merkitys Frida Koskelan elämässä. Syksyllä 17 vuotta täyttävän nuoren raviurheilijan perhetausta on sellainen, että kiinnostus lajia kohtaan on tullut jo syntymässä.
Vanhemmat Juha ja Tiina Koskela ovat työskennelleet hevosten parissa ammatikseen läpi elämän. Isovanhemmat Mikko ja Seija Lempiälä puolestaan pyörittivät aiemmin Suomessa vuosikymmenten ajan oriasematoimintaa.
”Hevoset ja ponit ovat olleet aina tärkeässä asemassa elämässäni”, Frida Koskela kertoo.
Lukion ensimmäistä luokkaa käyvän Frida Koskelan elämänpolku on ollut tavanomaisesta poikkeava. Perhe on muuttanut vanhempien hevosalan töiden perässä.
Ennen kevään 2020 koronapandemiaa vanhemmat toimivat nuorten hevosten parissa Forssan Pilvenmäellä. Koronapandemian puhjettua Suomen ravitoiminta oli pysähdyksissä useamman kuukauden ajan. Koskelan perhe teki tuolloin radikaalin ratkaisun ja muutti hevosten kanssa Ruotsiin. Länsinaapurissa ravitoiminta ei ollut pysähdyksissä päivääkään koronapandemian aikana.
”Vuokrasimme karsinoita Eskilstunan raviradan lähellä sijaitsevalta Berga Gårdilta. Meillä oli silloin kymmenisen hevosta mukanamme. Olemme edelleen samalla tilalla. Hevosmäärä on sitten vaihdellut vuosien mittaan, nyt tallissamme on viisi valmennettavaa hevosta ja kolme ponia.”
Frida Koskela oli viidennellä luokalla perheen muuttaessa Ruotsiin. Asuinmaan vaihtuminen on useimmille ymmärrettävästi iso muutos elämässä. Silloiselle viidesluokkalaiselle Suomen vaihtuminen Ruotsiksi oli myönteinen asia.
”Olin jo silloin todella kiinnostunut raviurheilusta. Olin vain innoissani muutosta, sillä olin jo silloin ymmärtänyt raviurheilun olevan paljon suuremmissa kantimissa Ruotsissa kuin Suomessa. Minä näin ainoastaan mahdollisuuksia muutossa Ruotsiin”, muistelee Frida Koskela reilun viiden vuoden takaisia aikoja.
Vuosien mittaan Koskelan perhe vaikuttaa kotiutuneen mainiosti Ruotsiin. Sekä Frida että hänen kaksi vuotta nuorempi sisarensa Viivi käyvät tavallista ruotsalaista koulua.
”Kävin kuudennen luokan vielä suomenkielistä koulua Eskilstunassa. Yläasteen aloitin sitten ihan normaalissa ruotsinkielisessä koulussa. Luonnontieteisiin suuntautunutta lukiota on tämän vuoden jälkeen jäljellä vielä kaksi vuotta. Olen kotiutunut oikein hyvin tänne Eskilstunaan.”
Vaikka raviurheilu ja hevoset ovat olleet Frida Koskelan arjessa mukana lapsuudesta lähtien, aloitti hän poniohjastajauransa myöhemmin kuin olisi ollut mahdollista. Suomessa poneilla saa ajaa kilpaa 10-vuotiaasta lähtien, mutta Frida Koskelan poniohjastajan ura alkoi vasta 13-vuotiaana.
”Meillä oli siskon kanssa Forssan aikana hoidettavana eläkeläisponi. Siitä ei ollut enää raviponiksi, ja itseasiassa Forssassa ei silloin ollut vaan ponikorttikurssia. Ei siinä mitään suurempaa syytä ollut, etten aloittanut Suomessa ajamaan poneilla kilpaa.”
Ruotsissa kumpikin Koskelan sisaruksista on ajanut hyvän määrän ponilähtöjä. Fridan tililtä löytyy 47 ponilähtöä, ja Viivi on puolestaan ajanut 38 ponilähtöä. Isosisko on suosiolla jättämässä ponilähdöt nuoremmalle sisarelleen. Tällä kaudella Frida Koskela aikoo kuitenkin vielä kilpailla omalla kolmevuotiaalla russponillaan Olympia Z:lla.
”Olemme liisanneet sen kilpailuoikeuden. Tarkoituksena olisi ajaa sillä piakkoin koelähtö. Varsalla haluan ajaa vielä tänä vuonna sen ensimmäiset startit, mutta muuten hevosten lähdöt ovat minulle tärkeämpiä.”
Hevosten ravilähtöjä Frida Koskela on ajanut tähän mennessä 16. Ruotsissa alle 18-vuotiaat ohjastajat eivät saa ajaa toto-lähdöissä, joten alaikäisille ohjastajille on länsinaapurissa tarjolla Juniorchans-lähtöjä. Näitä lähtöjä ajetaan lähes yksinomaan breddloppet-päivinä, jotka on rajattu vähemmän kilpaa ajaneille ohjastajille.
Suomessa on toisenlainen käytäntö, ja ohjastajat saavat ajaa alaikäisinä tavallisissakin lähdöissä. Frida Koskela myöntää poltteen päästä ajamaan enemmänkin kilpaa olevan kova.
”Näiden sääntöjen kanssa on toimittava. Täytän 18 ensi vuoden lokakuussa, joten siihen asti on ajettava Juniorchans-lähtöjä. Minä olen tietysti hyvässä asemassa, kun tallistamme löytyy viisi starttihevosta. Ei kaikilla nuorilla ohjastajilla ole tällaista mahdollisuutta”, kiittelee Frida Koskela vanhempiensa panosta.
Raviurheilu yhdistää Koskelan perhettä. Maaliskuun lopulla Örebron raveissa Frida (vas.) Okayn kanssa ja Viivillä mukanaan Alpha Omega. Kuva: Tiina KoskelaKoskelan perheen hevosten arki on pitkälti Tiina Koskelan vastuulla Juha Koskelan työskennellessä kengitysseppänä. Perheen jälkikasvulla on kuitenkin iso rooli hevosten valmentamisessa. Kotioloissa Frida Koskela valmentaa osaa tallin hevosista ratsain. Ohjastajatilastoista löytyykin myös muutama monté-lähtö sekä Ruotsista että Suomesta.
”Monté kiinnostaa minua melkein enemmän kuin kärrylähdöt. Monté-lähtöjä ei Juniorchans-lähtöinä ole tietysti kovin paljoa tarjolla. Ajan mielelläni lisää monté- ja totta kai kärrylähtöjäkin Suomessa. Kesällä olisi taas tarkoitus tulla käymään Suomessa yhdistetyllä loma- ja kilpailureissulla.”
Ruotsin raviurheilun keskusjärjestö ST teki tälle vuodelle uudistuksen Juniorchans-lähdön järjestämisestä poniravipäivien yhteydessä. Keskusjärjestön tavoitteena on saada poniohjastajat innostumaan hevosten lähdöistä.
Lindesbergin pääsiäismaanantain poniravien yhteydessä ajettiinkin ensimmäistä kertaa hevosten lähtö ponilähtöjen välillä. Suuren ilmoittautumismäärän johdosta lähtö jaettiin kahteen lähtöön. Frida Koskela sijoittui toiseksi isänsä valmentamalla Alpha Omegalla. Nuorten ohjastajien lähdön sijoittaminen poniravien yhteyteen oli Frida Koskelan mieleen.
”Homma toimi oikein hyvin. Hevosille oli oma rajattu verryttelyaikansa, ja silloin ei saanut olla poneja radalla. Sisareni ajoi samoissa raveissa ponillaan kilpaa. Pääsimme kumpikin raveihin kilpailemaan samanaikaisesti. Nuoria ohjastajia tarvitaan ilman muuta lisää Ruotsin ravilähtöihin.”
”Työskentely hevoseläinlääkärinä on suurin unelmani tällä hetkellä.”
Vaikka nuori raviaktiivi on siirtymässä hevosten lähtöihin, saa poniraviurheilu kiitosta kasvualustana.
”Ponilähtöjen kautta on oppinut volttaamaan ja tietysti toimimaan kilpailupaikalla. Minä ainakin olen oppinut myös ajamaan hevosella paremmin ponilähtöjen kautta. Ponit kun eivät ole ihan aina yhtä helppoja ajettavia kuin hevoset. Laukka on paljon herkemmin pinnassa. Itse olen huomannut ison hyödyn paremmasta ajotuntumasta hevosilla ponilähtöjen pohjalta.”
Raviurheilulla tulee olemaan tulevaisuudessakin iso merkitys Frida Koskelan elämässä. Mutta hän ei ainakaan tällä hetkellä tule täysin seuraamaan vanhempiensa jalanjäljissä raviurheilun pariin.
”Haluan ajaa mahdollisimman paljon kilpaa ja toimia hevosten kanssa. Lukion jälkeen olisi tarkoitus opiskella täällä Ruotsissa eläinlääkäriksi. Työskentely hevoseläinlääkärinä on suurin unelmani tällä hetkellä.”
- Osaston luetuimmat
