Noin kaksi kolmasosaa syntyvistä suomenhevosista on jalostettu juoksijasuunnalle. Kuva: Anu Leppänen
Suomenhevosen tulevaisuusasiakirja julkaistiin – huoli rodun tulevaisuudesta yhdisti suomenhevosen päivän puhujia
Suomenhevosen päivän kunniaksi järjestetyssä keskustelutilaisuudessa oltiin yhtä mieltä rodun tulevaisuuden uhkakuvista.TilaajalleHelsinki
Hevosalan vaikuttajia kokoontui perjantaina Helsinkiin keskustelemaan suomenhevosen tulevaisuudessa. Kuvassa Eduskunnan hevosystäväinseuran puheenjohtaja Hilkka Kemppi kättelemässä Suomen Hippoksen puheenjohtaja Antti Lehtisalon kanssa. Kuva: Jarno MelaPerjantaina vietetyn suomenhevosen päivän kunniaksi järjestettiin keskustelutilaisuus Eduskuntatalon Pikkuparlamentissa. Paikalla oli kolmisenkymmentä henkeä, minkä joukossa puolen tusinaa kansanedustajaa.
Tilaisuuden avasi Eduskunnan hevosystäväinseuran puheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.). Kemppi toi esille syvän huolensa suomenhevosten määrän vähenemisestä.
”Eduskunnan hevosystäväinseura haluaa julistaa hätätilan suomenhevosvarsojen määrän suhteen”, Kemppi kommentoi.
Kemppi muistutti rodun säilymisen kannalta pidetyn tuhannen syntyvän suomenhevosvarsan rajaa. Tänä vuonna suomenhevosia syntyy ennätyksellisen vähän, alle 900 varsaa.
Kemppi piti kirkkaana tavoitteena saada syntyvien suomenhevosvarsojen määrän nostettua takaisin vähintään tuhanteen varsaan vuodessa, mielellään 2000 astutettuun tammaan vuodessa.
”Sillä saisimme kannan elpymään ainakin sille tasolle, mikä olisi kunniakasta itsenäiselle Suomelle”, Kemppi maalaili.
”Tarvitsemme muutakin kuin kehotusta, ja sen takia ajattelen, että meidän täytyy löytää keinot tukea kasvattajia nykyistä paremmin. Löytää uusia omistajia ja myös tukea suomenhevosen uusia käyttötarkoituksia. Se onnistuu vain, jos saamme alalle yrittäjiä ja pystymme tukemaan nykyisiä yrittäjiä ja kasvattajia toiminnassaan.”
Kemppi kiitteli hallitusohjelmaa, johon on kirjattu muun muassa suomenhevosen aseman varmistaminen. Hän kertoi Eduskunnan hevosystäväinseuran kokoavan tällä hetkellä avauksia alan tueksi. Kemppi muistutti seuran tekevän työtä muun muassa ratsastustuntien arvonlisäverokohtelun muuttamiseksi sekä esittäneen varsojen rekisteröintimaksujen kompensoimista takaisin kasvattajille.
”Olisi houkuttelevaa ajatella, että hevonen myös pysyy meillä aina ilman sen kummempia toimenpiteitä, mutta näinhän ei valitettavasti enää ole.” Tuula Pihkala
Perjantaina luovutettiin myös Suomenhevosen tulevaisuusasiakirja, jonka aamulla vastaanotti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.). Tulevaisuusasiakirja on valmisteltu Suomenhevosliiton johdolla, ja sitä esittelemässä oli Suomenhevosliiton puheenjohtaja Tuula Pihkala.
Tulevaisuusasiakirja on jaettu kuuteen teemaan, jotka liittyvät kasvatuksen kannattavuuteen, hevosenomistamisen vetovoimaan, tasokkaan raviurheilun ylläpitämiseen, hevosharrastusten saavutettavuuteen, yrittäjyyden lisäämiseen sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.
Tuula Pihkala painotti, että teemat eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan kaikkia tarvitaan. Kaikkien teemojen kohdalla on sekä kohtia, joihin hevosala sitoutuu, että kohtia, joihin odotetaan päätöksentekijöiltä toimenpiteitä.
”Halusimme kerätä konkreettisia toimia, joilla edesautetaan hallitusohjelman toteuttamista”, Pihkala kiteytti.
”Olisi houkuttelevaa ajatella, että hevonen myös pysyy meillä aina ilman sen kummempia toimenpiteitä, mutta näinhän ei valitettavasti enää ole.”
Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää piti puheenvuoron otsikolla päätösten vaikutus kotimaiseen hevoskasvatukseen lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Puheenvuorossaan Mäenpää kertasi suomenhevosten astutusmäärien kehityksen vaiheita ja muun muassa varsarahojen sekä EU-tukien vaikutuksia siihen.
Mäenpää vakuutti uskovansa suomenhevosen tulevaisuuteen, vaikka tilanne näyttää huolestuttavalta.
”On tullut hyvin selkeästi esille, että suomenhevonen ja suomenhevoskasvatus eivät säily elinvoimaisena, ellemme itse sitoudu laajoihin toimenpiteisiin niiden puolesta”, Mäenpää kuvaili.
Hän myös muistutti, että päätöksiä suomenhevoseen vaikuttavista asioista tehdään todella monella tasolla.
”On syytä, että jokaisen päätöksen kanssa pysähdytään ja mietitään laajasti, mihin kaikkeen päätökset vaikuttavat. Ne eivät ole vain nykyhetkeä”, Mäenpää korosti.
Mäenpää muistutti, että kasvatusmäärät ovat aina reagoineet yhteiskunnan talouden muutoksiin melko voimakkaasti, mutta pienellä viiveellä.
”Jos nyt ajatellaan aikaisempien vuosien viivettä, siitä pitää olla todella huolissaan”, Mäenpää myönsi. ”Tällä hetkellä reagointi on päällä, ja siihen viiveellä tulevaan myöhempään reagointiin ei enää ole varaa.”
Varsinaista uutta kerrottavaa Mäenpään puheenvuoro ei sisältänyt. Hän totesi ratkaisevia olevan alan pitkäjänteinen näkymä tulevaisuuteen sekä hevosenomistajien kysyntä.
Suomenhevonen tunnetaan monipuolisena hevosrotuna. Kuva: Antti SavolainenTilaisuudessa puhumassa oli myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n asiantuntija Lumi Drozzin, joka esitteli hevosalan yrittäjäbarometriä sekä hevosalan EU-vaikuttamista.
Drozzin korosti hevossektorin monipuolista merkitystä ja vaikutusta maaseudun elinvoimalle.
”Mikään muu tuotantoeläin ei ole yhtä monipuolinen kuin hevonen, joka toimii urheilu- ja harrastehevosuuden lisäksi myös tärkeänä osana maatalouden elinvoimaa aluetalousvaikutuksin. Vaatii laajan kirjon ammattilaisia, jotta hevosia voidaan pitää, ja näin ollen hevonen sitouttaa ihmisiä lähiympäristöönsä”, Drozzin kuvaili.
Linkki suomenhevosen tulevaisuusasiakirjaan (PDF-tiedosto).
- Osaston luetuimmat
