Riitta Mantereen omistama Romeo on Elina Hautalalle tuttu asiakas. ”Romeo on kengitettävänä todella ihanteellinen: rauhallinen ja rento”, Elina kehuu vuolaasti. Kuva: Anne Anttila
”Palo alaan on kova” ‒ Elina Hautala tähtää eteenpäin sisulla ja sitkeydellä
Elina Hautalasta tuli puolivahingossa kengittäjä ja onnekkaiden sattumien kautta myös hevosten kouluttaja.TilaajalleKokkola
Elina Hautala haluaa laajentaa osaamistaan ja tähtää kengityssepäksi. ”Vaikka pohjalla on perinteiset työtavat, niin ammatti on jatkuvaa uuden oppimista.” Kuva: Anne AnttilaSieviläinen sisu näytti jälleen voimansa, kun hevostyttö Elina Hautala, nyt 25, ryhtyi aikanaan miettimään elämälleen mieluisia suuntaviivoja.
"Lukio oli sitä kuuluisaa tervanjuontia. Kahlasin sen lävitse, vaikka mieli veti hevostalleille.”
Hevoset ovat aina olleet Hautalalle intohimon kohde.
”Ennen omaa hevosta virittäydyin alan tunnelmaan isovanhempieni navetassa. Otin hoiviini kolme hiehoa, joita harjasin ja hoidin kuin hevosia. Samalla tietenkin unelmoiden ratsastuksesta ja oikeista hevosista”, hän muistelee hymyillen.
Teini-ikäisenä Elina sai vanhemmiltaan oman hevosen, lämminveritamma Alder Violan.
"Siitä sai alkunsa yhdeksän vuotta kestänyt kavioliittomme. Viola auttoi näkemään asioita uudessa valossa ja opasti samalla myös uravalinnassa.”
Työ hevosten parissa pitää häntä lempeästi otteessaan.
"Mietin jossakin vaiheessa jopa eläinlääkärin ammattia. Ajatus kuitenkin muuttui, kun pääsin hevostaitokouluttaja Mervi Pakolan oppiin. Hänen avullaan sain tutustua tarkemmin hevosten käyttäytymiseen ja oppimiseen.”
Elina opiskeli Kaustisen Raviopistossa hevosenhoitajaksi ja erikoistui kengittämiseen.
"Alunpitäen minusta piti tulla hevoshieroja, mutta kesken matkan mieli muuttui ja löysin itseni kengittäjälinjalta. Monipuolisiin hevostaitoihin perehdyttävä perustutkinto loi kuitenkin tukevat raamit tulevaan.”
Hautala suorittaa tällä hetkellä kengittäjän ammattitutkintoa.
”Palo alaan on kova, joten haluan haastaa itseni ja kehittää osaamistani mahdollisimman pitkälle. Tulevaisuuden tavoitteisiin kuuluu jossakin vaiheessa myös alan erikoisammattitutkinto. Sen jälkeen voin kutsua itseäni kengityssepäksi.”
Kengittäjän täytyy tuntea hevosen anatomia ja hallita myös taito lukea eläintä.
"Kengittäjä kengittää hevosta, ei vain kaviota. Kokonaisuuden hallinta on tärkeää, sillä jokainen hevonen on yksilö. Ennen kengittämistä on tärkeää katsoa hevosta kokonaisuutena, huomioida sen rakenne sekä nähdä, miten se liikkuu ja seisoo.”
Kokonaisuuden arviointi on Elinan mukaan ensiarvoisen tärkeää, sillä kengitettävistä löytyy aina myös niin sanottuja ääritapauksia.
"Ongelmista yleisimpiä on keskittymiskyvyn puute. Tällöin jopa paikoillaan seisominen on haasteellista ja joskus täysin mahdotonta. Osa hevosista pelkää myös erilaisia ääniä, ja sen takia esimerkiksi kenkien naulaaminen menee sietokyvyn äärirajoille.”
”Joillakin hevosilla vastaavasti kavion pohjat ovat niin arat, että naulaaminen saattaa tehdä jopa kipeää. Tapauskohtaisesti siedätän hevosta kengityksen aiheuttamiin ääniin tai yritän naulata pehmeämmin, jotta se ei tuntuisi hevosesta niin epämiellyttävältä.”
”Vastaan tulee edelleen tapauksia, joissa hevoselle on laitettu liian pienet kengät. Tai jopa liian suuret.” Elina Hautala
Jos kaviot ovat kipuherkät, Hautala selvittää aina kivun aiheuttajan ja tarvittaessa konsultoi asiasta myös eläinlääkäriä.
"Kavioiden arkuus voi johtua monesta eri syystä. Muun muassa liian ohuet anturat ja virheellisesti tehty kengitys voivat aiheuttaa kipua. Kengitysvirheistä yleisimpiin lukeutuu se, ettei hevosen rakennetta osata tulkita oikein ja virhearvioinnin seurauksena kavio lähdetään vuolemaan väärään suuntaan.”
Joskus ongelmia aiheuttaa myös vääränlainen kenkä.
"Sopivuuden suhteen täytyy olla hyvin tarkka. Vastaan tulee edelleen tapauksia, joissa hevoselle on laitettu liian pienet kengät. Tai jopa liian suuret.”
Omat ongelmansa kavioihin voivat aiheuttaa myös osittain tai kokonaan irronneet kengät.
"Tilanteeseen täytyy puuttua heti. Löystynyt kenkä on syytä irrottaa kokonaan, sillä hevosen kävellessä käänteet voivat upota anturaan ja seurauksena voi olla jopa kaviopaise. Niinpä jokaisen hevosen omistajan tai ainakin tallinpitäjän tulisi osata irtokengän kiinnitys.”
Kengittäjän tärkeimpiä työtehtäviä on kavioiden hoito, mutta ennen kengittämistä Elina Hautala tutustuu myös asiakkaansa anatomiaan ja rakenteeseen. Kuva: Anne AnttilaElina Hautala on piristävä poikkeus alalla, joka etenkin takavuosina miellettiin miesvaltaiseksi.
"Välillä on uskottavuus kyseenalaistettu, mutta tykkään työstäni ja se saa riittää. Yhtä raskasta tämä on naisille kuin miehillekin, sillä kaikki työvaiheet tehdään edelleen käsin.”
”Ammattinsa osaava kengittäjä tarvitsee hyvän fysiikan, mutta erityisen paljon myös henkistä pääomaa sekä tarkan pelisilmän. Ei riitä, että tiedät mitä teet, vaan tässä ammatissa on osattava kuunnella myös hevosta ja sen omistajaa.”
”Kuuntele, tarkkaile ja ole läsnä.” Elina Hautala
Vuodesta 2019 lähtien hevosalan yrittäjänä toiminut Hautala sanoo, että työn kannatteleva voima on jatkuva uuden oppiminen.
”Käsieni lävitse on mennyt satojen hevosten kaviot. Vaikka valtaosa on peruskengityksiä, niin tätä työtä ei tehdä sarjatyönä. Pärjäämisen avain on kokonaisuuden hallinta ja tekemisen ilo.”
Kengittämisen ohella Kokkolassa asuva Hautala toimii hevosten kouluttajana. HPT hevostaito-osaajana hän haluaa oman osaamisensa kautta lisätä ihmisten tietoutta myös hevosten lajityypillisestä käyttäytymisestä.
”Hevonen on oppimiskyvyltään hyvin nopea ja jopa miellyttämishaluinen, joten ihmisen ja hevosen välinen luottamuksen silta rakentuu pienillä teoilla ja suurella sydämellä. Sen vuoksi nostaisin esiin vanhat hevosmiestaidot ja niiden valjastamisen uusiokäyttöön. Kuuntele, tarkkaile ja ole läsnä. Nämä ovat asioina pieniä, mutta hevosen hyvinvoinnin kannalta kuitenkin erittäin merkittäviä.”
- Osaston luetuimmat
