Erkki Soinisen Hovin Papitar osallistui kolmesti kuningatarkilpaan. Kaustisella 2002 päätösmatkan voittanut tamma on edelleen Henna Soinisen elämän hevonen. Kuvassa tamman rattailla Kaarlo Ahokas. Kuva: Ville Toivonen
Henna Soininen palasi hevosalan töihin – huipputamma sysäsi lapsena kohti raviammattilaisuutta
Vuosituhannen alussa kolmesti kuningatarkilpailuun osallistunut Hovin Papitar on Henna Soinisen elämän hevonen.Tilaajalle
Henna Soinisen hoitama Callela Nelson kuului karsintavoittajana Derbyfinaalin ennakkosuosikeihin. Finaalissa sijoitukseksi tuli kuitenkin yhdeksäs tila. Pitkän kokemuksen raviurheilusta omaavat taustajoukot ottivat finaalitappion rauhallisesti. Kuva: Terhi Piispa-HelistenIkäluokkamenestyjä Callela Nelsonin hoitajana tänä vuonna tutuksi tullut Henna Soininen palasi täysipäiväisesti hevosten pariin pari vuotta sitten. Nyt 33-vuotiaalla Soinisella on lapsuudenkodistaan vahva hevostausta, mutta välillä hän ehti jo totuttautua hevosiin harrastuksena muiden töiden sivussa.
”Pari vuotta sitten ajattelin, että josko vielä kerran kokeilisin täysipäiväisesti hevosten kanssa työskentelyä. Eihän kutsumuksesta oikein tahdo päästä irti”, naurahtaa Henna Soininen.
Henna Soinisen perhetaustaan nähden ei tarvitse ihmetellä hevosten ja raviurheilun suurta roolia hänen elämässään. Hennan isällä Erkki Soinisella on ollut perheen kotitilalla Varkaudessa hevosia vuosikymmenten ajan. Ensimmäisen hevosen omistajaksi Henna Soininen pääsi jo neljävuotiaana.
”Aluksi harrastimme ponien kanssa. Melko pian kuvaan astuivat isän ravihevoset”, hän muistelee oman hevostaipaleensa alkuvaiheita.
Vuosituhannen alussa kolmesti kuningatarkilpailussa mukana ollut Erkki-isän kotikasvatti Hovin Papitar on edelleen Henna Soinisen elämän hevonen. Ala-asteikäinen Henna oli tärkeässä roolissa vuonna 2002 kuningatartittelin ainoastaan kahdella kymmenyksellä Turotuulelle hävinneen tamman valmennuksessa.
”Maailma oli tietysti hieman erinäköinen parikymmentä vuotta sitten, mutta niin minä vain ratsastin isokokoisella Hovin Papittarella treenilenkeillä ollessani vain reilun kymmenen vuoden ikäinen. Toki silloinkin menimme aina kärryhevosen perässä, mutta en tiedä olisiko se kovin hyväksyttävää nykyisellään”, naurahtaa Henna Soininen.
Henna Soinisen äänestä huokuu lämpöä hänen muistellessaan vuoden 2002 Kaustisen kuningatarkilpailua. Päätösmatkan Hovin Papitar voitti Kaarlo Ahokkaan ohjastamana.
”Olin silloin vasta 12-vuotias, mutta koin olevani tärkeä lenkki tamman menestyksessä. Vieläkin nousee tunteet pintaan muistellessani Hovin Papittaren uraa ja elämää. Tamma antoi minulle viimeisen sysäyksen hevosten maailmaan.”
Peruskoulun jälkeen Henna Soininen suuntasi Kaustisen raviopistoon suorittamaan hevosalan perustutkintoa. Soininen kehuu Kaustisen raviopiston tarjoamaa koulusta ja harjoittelupaikkoja.
”Koulun kautta olin pitemmän pätkän Jori Turjalla Italiassa. Lisäksi näin tietysti Veli-Erkki Paavolan tallin toimintaa läheltä Kaustisella. Olin myös yhden harjoittelupätkän Tom Erikssonilla, hän valmensi silloin isoa määrää hevosia Haimoossa. Oli hyvä, että tuli koulun kautta lähdettyä eri talleille harjoitteluun. Uuden näkeminen avartaa ja kasvattaa ihmisenä.”
Varkaudessa hevosia valmentavalla Erkki Soinisella on ollut vuosien saatossa useita hyvin menestyneitä suomenhevosia. Tämän kauden menestyshevonen on tosin kuudesti tällä kaudella voittanut lämminverinen Primo Amir. Kuva: Ville ToivonenKaustisen raviopiston jälkeen Henna Soininen palasi kotitilalle Varkauteen. Erkki-isällä oli suunnitelmissa laajentaa valmennustoimintaa, ja tällöin myös Hennalle tarjoutui työskennellä omassa kotitallissa. Tarkoituksena oli olla jonkin aikaa kotona, ja samalla miettiä tulevia kuvioita.
”Jonkin aikaa venyi useaksi vuodeksi. Mielellänihän minä isäni kanssa tein hommia, ja töitä riitti kummallekin oikein hyvin. Minulla oli loppuvaiheessa myös omia valmennettavia, jotka menestyivät mukavasti.”
Viitisen vuotta sitten Henna Soininen päätti kuitenkin siirtää hevoset harrastukseksi. Hän suoritti luonto-ohjaajan koulutuksen ja ehti työskennellä pari vuotta Vaalijalan kuntayhtymässä kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Soinisen mukaan työ oli antoisaa, ja eläimillä oli tärkeä osa kuntoutustyössä.
”Kuntayhtymällä oli erilaisia kotieläimiä, joiden parissa asiakkaat pääsivät toimimaan. Lisäksi käytimme heitä ratsastustunneilla sekä ajelutimme hevosilla. Näki hyvin, kuinka iso merkitys eläinkontaktilla on ihmisen hyvinvoinnille.”
Työ kuntayhtymässä oli kuitenkin kausiluontoista, ja pari vuotta sitten Soininen päätti vielä kerran panostaa hevosten kanssa työskentelyyn. Hän ei halunnut muuttaa Varkaudesta pois, ja näin ollen työpaikkatarjonta ei ollut kovin laaja. Kuopion Hiltulanlahdessa vaikuttava Heikki Korhonen oli kuitenkin silloin vailla työntekijää.
”Minulla oli tosi iso onni päästessäni Heikille töihin. Melko pian Heikin tytär Riina ja Riinan puoliso Jukka Hakkarainen ottivat toiminnan vastuulleen. Minun työni jatkui ihan samalla tavalla”, Henna Soininen kertoo.
Soininen kulkee töissä Varkaudesta. Hän kiittelee Hakkaraista työnantajana, sillä palkkaus, työajat ja työmäärä ovat Soinisen mukaan kohdillaan.
”Ne ovat nykyään perusasioita, mutta eivät kuitenkaan ole tällä alalla ihan itsestäänselvyyksiä vieläkään. Työt ovat todella hyvin organisoitu. Meillä on 13 karsinaa tallissa, ja hevosmäärä ei koskaan nouse sen yli. Jukka ja Riina työskentelevät kanssani tallilla. Jukalla on tietysti myös paljon tilan maanviljelykseen liittyyviä töitä. Meillä on oikein hyvä kolmen hengen tiimi.”
Vaikka Callela Nelson on Soinisen hoitohevonen, korostaa hän töitä tehtävän tiiminä. Hevosten terveydenhuoltoon panostetaan paljon. Lisäksi ajohevosten vaihtelu on Soinisen mukaan fiksu asia.
”Ajamme aika paljon hevosia ristiin, eli en minä aina aja Callela Nelsonilla tai Jukka Massimo Hoistilla, vaan useampi silmä- ja käsipari näkee hevosen säännöllisesti liikkeessä. Hevosmäärän pysyessä rajallisena, ehdimme panostamaan hevosten terveydenhuoltoon todella hyvin.”
Callela Nelsonin voitto kevään Kuopio Stakesissa oli yksi Henna Soinisen hevosuran kohokohdista. Kuva: Terhi Piispa-Helisten / Suomen HipposJukka Hakkaraisen valmennettavat ovat lämminverisiä, mutta Henna Soinisen elämässä myös suomenhevosilla on edelleen tärkeä rooli. Hän on kasvattanut yhdessä sisarustensa kanssa tänä kesänä syntyneen orivarsan Viver, jonka isä on Figaro ja emä tähtijuoksijatamma Vivanter.
”Hyvässä hevosessa on rodusta riippumatta oma erityisleimansa, mutta suomenhevosella on kuitenkin oma erityinen paikkansa sydämessäni jo monikäyttöisyytensäkin vuoksi”, Henna Soininen kuvailee.
Viver on Soinisen perheen omia sukulinjoja jo viidennessä polvessa. Samaa sukua oli myös Hovin Papitar, joka oli tänä kesänä syntyneen varsan emänemän sisko. Soinisen perheessä on myös Hovin Papittaren varsojen jälkeläisiä.
Samoja sukuja on myös ruuna 27,4-ennätyksinen ruuna Jaajo, jonka Henna Soininen omistaa sisarustensa kanssa. Aiemmin Jaajo oli Hennan valmennuslistalla, mutta nyt vastuuvalmentajana on hänen sisarensa Anita Soininen, joka on palannut Varkauteen työskenneltyään pitkään hevosenhoitajana muun muassa Esa Holopaisella ja Antti Ojanperällä.
Henna Soininen kertoo olevansa tyytyväinen päätökseensä palata töihin hevosalalle. Kaukaisena haaveena on myös oman tallin pitäminen, mutta Soininen tunnistaa alan realiteetit.
”Oman tallin pyörittäminen on todella haastavaa työtä. Minulla on tällä hetkellä niin hyvä työpaikka, ettei asia ole millään tavalla ajankohtainen. En oikein vieläkään tiedä mitä haluaisin tarkalleen ottaen tehdä aikuisena työkseni.”
- Osaston luetuimmat
