
Tuoreissa, 2020-luvulla tehdyissä hevosten ruokintatutkimuksissa on löydetty näyttöä siitä, että suuri korsirehun ja maltillinen tärkkelysrehun määrä urheiluhevosen ruokinnassa tukevat hevosen ruoansulatusta ja suorituskykyä. Ruokinnassa korkea korsirehuosuus näyttää vähentävän ruoansulatus- ja käyttäytymisongelmia, eikä hevosen suorituskyky välttämättä väkirehun puutteesta kärsi.
Tähän Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) hevostutkijat etsivät vahvistusta uudessa tutkimuksessa, jossa käytettiin verinäytteiden edistynyttä analyysimenetelmää. Tutkimushevosina oli valmennuksessa olevia lämminverisiä ravihevosia.
Tutkijat toteavat, että muun muassa useiden SLU:ssa tehtyjen tutkimusten perusteella on jo jonkin aikaa tiedetty, että runsaasti tärkkelystä sisältävä ruokinta muuttaa selvästi hevosten glukoosi-, insuliini- ja rasvahappoprofiileja veressä verrattuna tilanteeseen, jossa tärkkelyspitoista väkirehua ei anneta lainkaan.
”Vaikutukset ovat niin merkittäviä ja suuria, että voidaan epäillä, että hevosten aineenvaihdunnassa tapahtuu paljon muitakin muutoksia”, kertovat tutkijat työnsä lähtökohdaksi.
SLU:n tutkijoiden käytössä oleva analyysimenetelmä tunnistaa hevosen aineenvaihdunnasta kerralla useita aineita ja myös aineita, joita ei ole koskaan tai vain muutaman kerran aiemmin dokumentoitu hevosilla.
”Tutkimuksessa selvisi, että useiden aineiden pitoisuus muuttui selvästi, kun treenissä olevien ravihevosten tutkimusryhmän ruokavaliota vaihdettiin tärkkelyspitoisen ruokavalion ja pelkkää korsirehua sisältävän ruokinnan välillä.”
Erityisesti suoliston mikrobiomin ja rakenteellisen terveyden hyvinvoinnista kertovat arvot olivat parempia runsaskuituisella ja vähän tärkkelystä sisältävällä ruokinnalla.
SLU:n tutkijoiden mukaan korsirehuun perustuva ruokinta voi jopa parantaa hevosen aerobista energiataloutta ja kestävyystyyppistä aineenvaihduntaa tärkkelyspainotteiseen ruokintaan verrattuna.
Pelkästään korsirehua sisältävällä ruokinnalla olleilla hevosilla oli tutkijoiden mukaan näytteissään merkittävästi enemmän suoliston mikrobiston tilasta kertovia aineenvaihduntayhdisteitä kuin runsastärkkelyksisellä ruokinnalla kokeessa pidetyillä hevosilla. Korsirehuryhmällä oli myös veressään suuremmat pitoisuudet esimerkiksi dimetyylisulfonia (MSM) ja hippuraattia sekä sokeriaineenvaihdunnan tasapainottamiseen liittyvää myoinositolia kuin tärkkelysryhmällä.
Tutkijoiden mukaan vaikuttaa vahvasti siltä, että kyseisen kaltaisilla eroilla hevosen ruokinnassa voi olla merkitystä niiden terveydelle, suorituskyvylle ja käyttäytymiselle.
Aiemmissa tutkimuksissa runsaaseen tärkkelysruokintaan on yhdistetty käyttäytymisvaikutuksia kuten stereotyyppisiä käytösmalleja, kuumenemista ja aggressiota. Niiden on päätelty olevan seurausta tärkkelyksen aiheuttamista verensokerin ja insuliinin heittelyistä, mahahaavoista ja suolistokivuista, köyhtyneestä suoliston mikrobiomista ja lyhyemmästä syömiseen käytetystä ajasta.
Tuoreiden tutkimusten perusteella urheiluhevoselle optimaalinen ruokinta muodostuu suurimmalta osalta ravinteikkaasta korsirehusta, jota täydennetään maltillisesti tärkkelystä sisältävällä viljarehulla. Tarvittava lisäenergia annetaan öljyinä tai sulavina kuituina suurten viljamäärien sijasta.
SLU:n tutkijoiden tavoitteena on jatkaa aiheen tutkimista tulevaisuudessa.