

Kymmenkunta vuotta sitten Ruotsiin Pohjois-Amerikasta palannut Björn ”Bernie” Norén on raviurheilun monitoimija. Ammattivalmentajanakin jenkeissä toimineen raviaktiivin päätoimi on ollut Ruotsiin paluun jälkeen Knutsson Trotting ab:n hevostoiminnoista vastaaminen.
Knutssonin perheellä on hevosia sekä Ruotsissa että Yhdysvalloissa. Toiminnan pääpaino on Atlantin toisella puolella.
”Meillä on Ruotsissa seitsemän hevosta, mutta rapakon takana meillä on eri suuruisia osuuksia parissa kymmenessä hevosessa. Ruotsin raviurheilun kehitys on kannustanut panostamaan enemmän Pohjois-Amerikkaan”, Björn Norén summaa.
Vaikka Ruotsin hevosmäärä on pienentynyt, ovat Knutssonin perheen hevoset menestyneet mukavasti. Päättyneellä kaudella hevosten 37 starttia toivat kymmenen voittoa ja yli miljoona kruunua palkintorahoja.
Knutsson Trotting ab:n hevosista Björn Norénin valmennuksessa viisivuotiaaksi kääntynyt Laprisamata. Six Packin poika juoksi loppuvuodesta kaksi voittoa ja oli Ruotsin ravivuoden 2025 viimeisenä lähtönä ajetussa perinteisessä Sylvesterloppetissa neljäs.
Vaikka Norén valmentaakin Laprisamataa, hän painottaa, että hänen työnantajansa hevoset ovat lähtökohtaisesti eturivin valmentajilla.
”Laprisamatakin oli aiemmin Daniel Wäjerstenillä, mutta otin sen kolmevuotiskeväänään kokeeksi itselleni, kun se ei vaikuttanut ikäluokkahevoselta. Laprisamata ruunattiin loppukesästä, ja sen jälkeen hevosen yrityshalu tuntuu parantuneen.”
Laprisamatan lisäksi Norénin valmennuksessa on kaksi hänen omaa hevostaan.
”Treenaan hevosiani usein David Perssonin hevosten kanssa. David on tärkeä tekijä myös Laprisamatan menestyksessä”, Norén painottaa.

Knutsson Trottingin hevostoiminnan pyörittämisen lisäksi Björn Norénilla on monta muutakin roolia. Hän muun muassa toimii kotiratansa Axevallan, Ruotsin amatöörivalmentajayhdistyksen sekä Breeders Course -kilpailusarjan hallituksissa.
Hän on myös näkyvä keskustelija erilaisissa mediakanavissa.
”Haluan olla omalta osaltani viemässä lajiamme eteenpäin. Uusasiakashankinta on kaiken A ja O, ja siinä raviradat ovat avainroolissa. Jos saamme uusia hevosenomistajia, se vaikuttaa positiivisesti kaikkiin alan toimijoihin kasvattajista lähtien.”
Raviratojen panostusten ei Norénin mukaan tarvitse edes olla suuria. Hän peräänkuuluttaa hevosen merkitystä lajin esille tuomisessa.
”Hevonen on lajimme valttikortti, eikä se asia ole muuttunut miksikään. Raviratojen olisi uskallettava panostaa myös ravien ulkopuolisiin tapahtumiin. Pidettäisiin avointen ovien päiviä talleilla, tarjottaisiin yleisölle mahdollisuutta tandem-ajeluun ja ihan vaan annettaisiin ihmisten tutustua hevosten ja taustajoukkojen arkeen.”
Samalla Norén muistuttaa, että ravitapahtumasta on tehtävä kiinnostavampi ravien seuraajalle. Yleisö pitäisi saada paikan päälle TV-lähetyksen seuraamisen sijaan.

Norén kertoo Axevallan raviradan panostaneen yleisön viihtyvyyteen.
”Radalla tehtiin iso remontti ravintolaan, mutta fasiliteettien lisäksi meidän on pystyttävä tarjoamaan lisäarvoa eri kautta raveja seuraaville. Ei tämä mitään rakettitiedettä ole, mutta vaatii itsensä likoon laittamista.”
Norénia harmittaa, että Ruotsissa raviratojen aktiivisuutta uusasiakashankinnassa ei huomioida tarpeeksi.
”Vaikka raviradoille maksettavia korvauksia on muutettu aiempaa enemmän kannustinperusteisiksi, ei ero aktiivisen ja muiden mukana surffaavan raviradan saaman korvauksen välillä ole tarpeeksi suuri”, Björn Norén huokaa.
Kotirata Axevalla toimii hyvin pitkälti johtokunnan jäsenensä ajatusten mukaisesti. Radalla on panostettu hevosenomistajien huomioimiseen omista aitioista lähtien. Lisäksi tallialue on yksi Ruotsin elävimmistä. Norénin mukaan Axevallan ratatalleihin olisi enemmän tulijoita kuin löytyy vapaita paikkoja.
”Ravilukio, monipuoliset valmennuspaikat ja runsas kilpailutarjonta ovat merkittäviä tekijöitä toimintamme kehittymisessä”, hän luettelee.

Tänä vuonna 50 täyttävä ravialan monitoimija harmittelee myös monen raviurheilun päättäjän haikailevan takaisin kultaiselle 1980-luvulle. Norén painottaa, että lajin on myös pystyttävä uudistumaan sisältäpäin.
Hän nostaa yhtenä esimerkkinä oman radan Stochampionatet-viikonlopun. Perjantaista sunnuntaihin ajettavan raviviikonlopun yleisömäärät ovat laskeneet viime vuosina huomattavasti huippuvuosista.
”En ole yllättynyt, jos kisa ajetaan tulevaisuudessa torstaista lauantaihin eikä perjantaista sunnuntaihin. Ei sunnuntai ole nykyihmiselle ollenkaan kiinnostava ravipäivä paikan päälle lähtemisen suhteen”, Norén linjaa.

Toinen esimerkki uudenlaisesta ajattelutavasta on sarjamääritysten uudistaminen. Menneellä kaudella Ruotsissa on kokeiltu karsintapisteisiin perustuvaa lähtöratojen määräytymistä.
Norén on ollut yksi idean vahvimmista puolestapuhujista. Hän muistuttaa, että Ruotsissakaan hevosia ei enää riitä lähtöihin takavuosien malliin.
”Meidän on pystyttävä jotenkin tarjoamaan kilpailumahdollisuuksia hevosille, joilla on iso voittosumma, mutta jotka eivät ole viime aikoina pärjänneet”, Norén toteaa.
”Uudessa mallissa huonoilla karsintapisteillä pääsee paremmille lähtöpaikoille, ja se voi antaa ponnahduslaudan hevosen uudelle nousulle. Tämä kuitenkin on vain yksi esimerkeistä siitä, että meidän on uskallettava ajatella asioita uudella tavalla.”