Morisonilla oli sunnuntaina virtaa vielä lähdön jälkeenkin. Hevosen vasemmalla puolella ohjastaja Juha Utala, oikealla palkintojen kanssa Aleksi Juutinen sekä Siru Juutinen. Kuva: Elina Paavola
Morisonin kesävauhdit yllättivät valmentajan – uran päätös häämöttää loppuvuodesta: ”Kyllä vielä monet itkut itketään”
Siru Juutinen on vahvasti sitä mieltä, että Morison on eläkepäivänsä ansainnut. Silti ilmassa on haikeutta uran viimeisenä kilpailukautena. Lauantaina Morison starttaa Ylivieskan Ruunaruhtinas-lähdössä.Tilaajalle
Morison pani Teivossa jalalla koreasti. Pitkään näytti siltä, että tehtävä on voittoa ajatellen mahdoton, mutta ruuna oli asiasta eri mieltä. Kuva: Elina PaavolaMorisonia on totuttu pitämään talven erikoishevosena. Siru Juutinen päätti kuitenkin ajaa uran viimeisenä kautena myös kesäkuukausina kilpaa. 15-vuotiaan Morisonin kilpailuoikeus päättyy vuodenvaihteessa.
Morisonin valmentaja ja osaomistaja Siru Juutinen myöntää, että kesän hyvä menestys on yllättänyt.
”Tietysti, kun on kaikki kovimmat vastassa, ja avataan tai lopetetaan 18-vauhtia, Morison ei ole ihan kärkitaistossa. Mutta hevonen teki viimeksi mahtavan kirin. Siinä oli paljon kiertämistä”, Juutinen ihastelee.
Juutinen viittaa Kuninkuusravien viikonlopun viimeiseen starttiin, jonka Morison voitti 40 metrin takamatkalta. Superruuna teki sitkeän kirin ja ohitti päätöskierroksella kaikki kilpakumppaninsa.
Hyvin palautunut Morison nähdään lauantaina Ylivieskan Ruunaruhtinas-lähdössä. Juutisen mukaan Morison viettää tällä hetkellä kesää yötä päivää ulkona kaverihevosen kanssa ja saa näin omatoimista liikuntaa.
”Keskiviikkona ruuna oli valjaissa ja se oli hitaassa ajossa hyvän tuntuinen.”
Juutinen ei ole tehnyt loppuvuoden kilpailemisesta tarkkaa suunnitelmaa. Paljon antaneen hevosen kanssa eletään hetkessä. Jos mikään näyttää vähänkään huonolta, ei starttiin ole pakko päästä. Kuitenkin vuoden loppuun yritetään päästä kilpaillen.
”En rupea sen pitemmälle suunnittelemaan. Mennään ruunan ehdoilla. Jos se huonontaa tai tulee ongelmaa, voidaan jättää kausi vaikka heti siihen. Olen ollut pitkään lajissa mukana ja tiedän, että kaikki voi muuttua niin äkkiä.”
Moni on sanonut Juutiselle, että hyväkuntoisen Morisonin pitäisi saada jatkaa uraansa vielä sääntöjen määrittämää aikaa pitemmällekin. Valmentaja on sitä mieltä, että hevonen on eläkepäivänsä ansainnut.
”Vaikka kyllä rupeaa olemaan haikeaa. Monta kertaa on tuosta pihalta lähdetty reissuun, ja monesti tilipussin kanssa tultu takaisin. On se ollut meille taloudellisesti tärkeä, ja myös perheenjäsen. Kyllä tässä vielä varmasti monet itkut itketään.”
Morisonille löytyy tekemistä vielä eläkepäivillekin. Liikennevarmaa hevosta voidaan käyttää lenkeillä nuorempien varsojen kaverina tai vaikka hiittikaverina.
”Vanhimman pojan tyttö käy Morisonia hoitamassa, syöttää porkkanoita ja istuu selässä. Eiköhän siitä vielä Iisalle ratsu tule.”
Lauantain lähtöä Siru Juutinen pitää kokonaisuudessaan haastavana yhtälönä. Yksi tekijä on pitkä kuljetus, jota Morison jännittää jonkin verran, vaikka onkin varttunut matkustaja.
”Kyllä siellä varmaan vesi tippuu mahan alta, kun päästään perille. Sekin vie veronsa.”
Ruunaruhtinaassa Morison lähtee 60 metrin takamatkalta. Juutinen kertoo, ettei takamatkalta ole ikinä helppo menestyä.
”Ihmiset eivät ymmärrä, että sieltä on oikeasti vaikea tulla. Isossa lähdössä on kiertämistä, ja hevonen vielä lähtee hitaasti. Menee aikansa ennen kuin se pääsee rytmiin. Onhan se aika kova lähtökin. Jos Morison tekee ehjän juoksun ja oltaisiin rahoilla, olisin tyytyväinen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
