Rapsutuksia ennen ruusukkeita – näistä aineksista syntyy yhteistyö nuoren hevosen kanssa

Lämpimänä elokuisena päivänä Johanna Vainio näyttää, kuinka hän työskentelee nuoren hevosen kanssa. Näytekappaleena on Cavamel Badtimes eli Pasi, Vainion oma sirpsakka kolmivuotias. Sen satulassa on käyty tänä vuonna vain kymmenisen kertaa.

Ensin Pasi saa juosta hetken liinassa molempiin suuntiin, jos sillä sattuisi olemaan liikaa energiaa. Sitten Vainio taluttaa sitä kierroksen kentällä, pysähdellen reunoihin antamaan hevoselle ruohonkorsia. Sitten hän nousee rauhassa selkään ja ratsastaa vartin verran enimmäkseen ravia ja laukkaa vaihdelle kaulan ja muodon pituutta ja korkeutta.

”Tätä tehdään niin kauan, kunnes se tuntuu helpolta. Haluan, että ne menevät eteenpäin, vaihtavat suuntaa, ovat vähän tasapainossa ja niillä on kivaa”, hän summaa lapsihevosille sopivan treenin.

Ratsastuksen jälkeen hän jää selkään rapsuttelemaan pikkuruunaa.

”On tärkeää, että niillä ei ole kiire, vaan ne haluavat olla sun kanssa”, hän sanoo.

Vainio kertoo, että kun hän totuttaa hevosia satulaan, rapsutus on erityisen isossa roolissa. Nameja hän voi käyttää myöhemmin sopivissa kohdissa, mutta alkuvaiheessa ne tekevät hevosista liian hätäisiä.

Vainio käsittelee ja kouluttaa nuoria hevosia paljon maasta ennen selkään nousemista. On hyvä, että ratsu osaa pysähtyä, kääntyä ja vähän hallita kehoaankin, ennen kuin se saa selkäänsä ihmeteltäväkseen ihmisen painon.

Ensin hevonen saa vähän juosta vähän liinassa. Kuva: Lari Lievonen

Pitkään tärkeintä on mennä vain suorassa ja reippaasti. Kuva: Lari Lievonen

Cavamel Badtimes on pienikokoinen, mutta Vainiolle vallan sopiva.  Kuva: Lari Lievonen

Lopuksi kunnon rapsutukset. Kuva: Lari Lievonen

Seuraavaksi Vainio satuloi suomenori Loiste Priimuksen, jolla hän lähtee tulevana viikonloppuna kilpailemaan mitaleista suomenhevosten koulumestaruuksissa. Ratsastaja on maltillisin mielin, sillä Loiste on tämän kesän keskittynyt tammoihin. Talvella oriin kanssa treenataan laukanvaihtoja, piruetteja ja jopa piaffia eli ravia paikoillaan, mutta kesällä keskitytään suomenhevosluokkien perusjuttuihin.

Vainio muistuttaa, että pystyäkseen menemään suoraan on treenattava monenlaista mutkaa ja taivutusta. Kaikkiaan isoin osa treenistä on perustyötä ja yhteistyön kehittämistä: mennään lyhyempää ja pidempää liikettä, näyttävämmin ja rennommin.

”Kun kysyit, että kuinka kauan menen hevosella vain suoraan, niin aika kauan”, Vainio hymyilee yhdeksänvuotiaan ratsunsa selästä.