Katso video: Jonne treenaa kilpauraa varten – hevosten kanssa työskentely on elämäntapa Jenni Peltokorvelle

Rovaniemellä sijaitsevan Mäntyvaaran raviradan alue on läpikotaisin tuttu siellä tallia pitävälle Jenni Peltokorvelle.

”Eka- tai tokaluokan kesälomalla tultiin tänne kaverin kanssa talleille katsomaan hevosia. Ensimmäiset hoitohevoset saimme vasta myöhemmin, 10–11-vuotiaina.”

Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin raviradan alueella on 14 tallia ja Peltokorpi on hevosalan ammattilainen, jolla on ravivalmentajan ammattitutkinto.

”Hevoset ovat olleet mukana elämässä koko ajan. Olen ollut eri talleilla töissä ja siinä sivussa opiskellut kokin ammatin ja tehnyt sitäkin työkseni jonkin aikaa. Yrittäjänä olen ollut nyt pari vuotta.”

Tällä hetkellä Peltokorvella on neljä valmennettavaa, kun pari treenihevosta lähti hiljattain tallista. Valmentamisen ohessa hän tarjoaa täysi- ja puolihoitopaikkoja hevosille.

”Valmentaminen on nyt etusijalla. Sen lisäksi hieron hevosia ja hoidan niitä laserilla sekä teen fascia copper bar -hoitoja niille.”

Rovaniemen korkeudella hevosia ei tarjota treeniin turhan tiuhaan.

”Tallissa on aina tilaa hyville hevosille ja asiallisille hevosenomistajille. Valitettavasti päinvastaisistakin on kokemusta”, Peltokorpi kertoo.

Hän huomauttaa, että kilpailemaan pääsee kohtuullisen hyvin lähes ympäri vuoden kotiradalla sekä lähialueen kesäradoilla. Ympäri vuoden kilpaa ajavaan Ouluun on 200 kilometriä. Myös pohjoisen ravi-ihmisten Eldorado eli Ruotsissa sijaitseva Boden hyvine palkintoineen on lappilaisittain lähellä, noin 250 kilometrin päässä.

”Sijainti tekee sen, että ihan viimeisen päälle tarkkaan ei pääse sarjoja valitsemaan. Mutta kilpailemaan kyllä pääsee melkein aina halutessaan, jos ei muualle niin Bodenin pistelähtöihin.”

Valmennettavista osa on omia ja osa asiakkaiden hevosia.

”Elämäntapa tämä hevosten kanssa työskentely on. Ja rahallisesti tekee välillä tiukkaa. Kulut ovat isot, kun etelämpää tuotu hyvä heinä maksaa herkästi 85 euroa per pyöröpaali. Silti on yritetty satsata mahdollisimman hyviin hevosiin, mutta vielä ei ole osunut sitä oikein hyvää kohdalle”, hän kuvailee arkea.

Mäntyvaarassa voi valmentaa hevosia kaviouran lisäksi metsälenkillä ja suoralla, jossa on nousua.

”Hevoset saa täällä kuntoon. Raviradan alueella on vaan niin paljon hevosia, että ajamassa on oltava mieluusti hyvissä ajoin aamulla”, Peltokorpi kertoo.

Valmennusta säädetään tarpeen mukaan.

”Peruskaava on, että ajetaan kahdesti viikossa reippaampia vetoja, mutta mitään liukuhihnahommaa valmentaminen ei ole. Esimerkiksi Ypäjä Lamborghinin jalat eivät kestä kilpailukunnossa, jos sillä ajetaan kahdesti viikossa vetoja.”

Hän käyttää herkästi myös vaihtoehtoisia valmennusmuotoja.

”Tai en tiedä, voiko sitä varsinaisesti valmennukseksi sanoa, ehkä se on enemmän huoltoa ja lihasten vahvistamista. Mutta usein jumppautan hevosia liinassa tai kävelytän niitä vaikka lumihangessa. Olen tullut siihen tulokseen ainakin nykyisten hevosten kohdalla, että terveydestä huolehtimisella on suurempi vaikutus pärjäämiseen kuin itse valmennuksella.”

Peltokorpi huomauttaa, että välillä on hyvä kysyä myös muiden mielipidettä. Hän voi laittaa miehensä Osmo Huhtalan ajamaan hevosella ja katsoa itse sivusta sen liikkeitä.

”Ja Osmo osaa tietysti kertoa myös, miltä hevonen hänen mielestään tuntuu. Hän on vuosien mittaan opetellut valmentamisen ja kengittämisen, vaikka oli pahasti allerginen hevosille kun tapasimme. Osmo on nykyään myös raviradan hallituksen puheenjohtaja.”

”Tavoitteita ja unelmia tässä lajissa pitää olla. Ensimmäinen tavoite on, että pitäisi pärjätä 75-tasolla. Unelma on, että saisi hevosen mukaan Elitloppet-viikonlopulle johonkin isoon lähtöön. Ja realismia on se, että tämä on lopulta välineurheilua. Hevosia pitäisi vaan raaskia laittaa välillä pois huonommasta päästä.”