Marcus Lilius luo uraa ruotsalaisessa raviurheilussa kovalla työnteolla ja oikealla asenteella

Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä Marcus Lilius on parin viime vuoden aikana tehnyt vähän kuin tutkan ulkopuolella hienon nousun Ruotsin ohjastajamarkkinoilla. Vuonna 2020 läheltä Salaa kotoisin oleva Lilius ohjasti 46 voittoa 500 starttiin. Hän työskenteli silloin Jörgen Westholmin palveluksessa ja korostaa Westholmin merkitystä juuri kilvan ajossa kehittymisessä.

”Olen tosi kiitollinen Jörgenille saadessani ajaa paljon kilpaa hänen hevosillaan. Sen lisäksi kengitin muun ajan tallin hevosia.”

Viime vuonna menestystahti kuitenkin hiljeni huomattavasti. Starttimäärä puolittui ja voittomäärä tippui 12 voittoon.

Menestymättömyys alkoi jäytää Marcusta, vaikka starttimäärän vähenemiseen oli yksi selkeä syy. Vielä 2020 Marcus sai ajaa alle 150 starttia edeltävänä kalenterivuonna ohjastaneille ohjastajille tarkoitettuja Breddloppet-lähtöjä. 2021 tätä mahdollisuutta ei ollut.

“Olin hyvin itsekriittinen. Epäonnistuin mielestäni liian usein jäljelle jääneissä ajotehtävissä. Negatiivinen kierre päivittäisessä tekemisessä kasvoi jatkuvasti. Lopulta oli pakko myöntää itsellekin, etten voinut henkisesti kovin hyvin.”

Vaikka Marcuksella oli viime vuonnakin asiat hyvin Jörgen Westholmin luona, hän ajatteli, että oli tehtävä jokin muutos elämäänsä parantaakseen elämänlaatua. Muuttokuorma suuntasikin 200 kilometriä pohjoiseen päin Ruotsin itärannikolla. Marcus aloitti Hagmyrenin raviradan läheisyydessä talliaan pitävän Jan-Olov Perssonin palveluksessa.

“Nyt sekä työnteko että kilvanajo ovat tasapainossa. Tämän lisäksi työskentely pelkästään kylmäveristen kanssa on melko erilaista. Meillä on reilut 100 kylmäveristä työn alla. Jan-Olovin luona on todella mukava työskennellä.”

Marcus Liliuksen työnkuvaan Perssonilla kuuluu nuorten hevosten valmentamista, kengittämistä sekä hiittien ajamista. Kylmäveriset eivät ole täysin uusi asia Marcus Liliukselle, sillä Westholmilla on jokunen kylmäverinen. Mutta ennen Westholmia Lilius työskenteli Mattias Djusella sekä Nicklas Westerholmilla. Näissä paikoissa ei juurikaan kylmäverisiä päässyt näkemään tai käsittelemään.

”Kylmäverisellä ajo eroaa jonkin verran lämminverisellä ajamisesta. Toki ajaessa tallin parhailla kylmäverisillä muistuttavat ne paljon lämminverisiä. Suurinta osaa kylmäverisistä joutuu kuitenkin tukemaan ja pitämään ohjilla ihan eri lailla.”

Kysyessäni Marcukselta kiinnostaako kilvanajo vai valmentaminen enemmän, hän vastaa ehkä hieman yllättäen valmentamisen olevan lähempänä sydäntä. Hän toteaakin ajavansa useasti jopa liiaksi hevosta ajatellen.

”Jokunen voitto olisi tullut varmasti enemmän, ellen ajattelisi jokaisesta ajettavastani kuin se olisi oma valmennettava. En halua tyhjätä hevosta yhteen starttiin. Tällöin ajoista saattaa tulla passiivisen oloisia. Hevosen huumorille se tietysti tekee hyvää.”

Marcus on kuitenkin turhan vaatimaton analysoidessaan itseään ohjastajana. Kuluva vuosi on alkanut todella mainiosti ohjastamisen osalta. Viimeisestä kahdeksasta kilpailusta neljä on päättynyt voittoon.

Viime lauantaina Solvallassa Marcus ohjasti 300 000 kruunuun arvoisen voiton Jessica Simpsonin Bravo Unitalla Margaretas Tidiga Unghästseriessä.

”Se oli uran alussa vähän luonteikas tapaus. Kemiamme vaikuttavat sopivan yhteen. Tunnen valmentajan usean vuoden takaa, ja on mukava että pystyin tuomaan hänelle arvovoiton.”

Marcuksen hevosinnostus on peräisin lapsuudenkodista. Äiti Ann Lilius on kasvattanut muun muassa My Dream Artin ja One Kind of Artin, jotka ovat tienanneet noin miljoonan kruunun voittosumman kumpainenkin. Isä Magnus Östervallilla on ollut puolestaan lähes miljoona kruunua tienannut Tarpoon Bris.

Marcuksen uravalinta olikin selviö. Myös valmentajaura siintää Marcuksen mielessä. Hän on aloittanut A-lisenssiin vaadittavien kurssien käymisen.

Valmistuttuaan Wångenin ravikoulusta hän on ehtinyt nähdä monen valmentajan toimintaa. Ikimuistoisimmat hetket Marcus on tähän mennessä saanut kokea Mattias Djusen Racing Broddan hoitajana sen kolme- ja nelivuotiskausilla.

”Aloitin heti valmistuttunani Wångenista Nicklas Westerholmilla. Eihän tätä lajia jaksaisi, elleivät hevoset merkitsisi niin paljoa. Ymmärrän, ettei moni meistä nuorista jaksa loputtomiin hevosten parissa työskentelyä.”

Marcus onkin huolissaan juuri hevosenhoitajien jaksamisesta. Hän tiedostaa ongelman olevan monisyinen. Yhtä ratkaisua ei hoitajapulan ratkaisemiseen ole.

”Jollakin tapaa valmentajien olisi pystyttävä nostamaan valmennusmaksuja. Näin olisi varaa palkata lisää henkilökuntaa. Pystyttäisiin tarjoamaan hoitajille fiksummat työajat. Meillä ei ole varaa hukata enää yhtään ammattitaitoista hevosenhoitajaa.”