

Suomenhevosten Kriteriumin kärkikaksikon sukutauluja tarkastellessa Kari-Markku Karjalaisen nimi nousee esiin kasvattajana esiin useammassa kohdassa. Karjalainen on kasvattanut Kriteriumin voittaneen Paavolan Hurmoksen isän Villipapan sekä isänisän Hovi-Arin (Suikku). Paavolan Hurmoksen emänisänisä Hovi-Hannu (Suikku) on myös Karjalaisen kasvatteja.
Suursuosikkina toiseksi Kriteriumin finaalissa sijoittuneen Vale-Ellin kolme ensimmäistä emää Villihymy (Tutuari), Hoviheli (Aatami) sekä Hovi-Meeri (Ruutu-Poika) ovat Karjalaisen kasvatteja. Pitkän linjan kasvattaja suhtautuu hieman vaatimattomasti panokseensa Kriteriumin kärkikaksikon taustalla.
”Neljänkymmenen vuoden työ on näköjään tehnyt tehtävänsä hevoskasvatuksessa”, Karjalainen naurahtaa.
”Ei voi kieltää, etteikö Hovi-Arilla ole ollut aika iso merkitys suomenhevosten jalostukselle. Vielä enemmän mieltä lämmittää, että Villipappa on Kriteriumin voittajan isä”, Karjalainen myhäilee.
Karjalainen on panostanut kasvatuksessa ennen kaikkea laatuun, mistä kertovat myös Kriteriumissa menestyneiden hevosten suvut. Hovi-Arin emän Marillan (Eri-Matti) Karjalainen osti aikanaan Teivon huutokaupasta hinnalla, joka oli kovin koskaan suomenhevossiitostammasta huutokaupassa maksettu. Villipapan emä Hissun-Tyttö (Ponseri) taas oli itse Kriteriumin voittaja. Hissun-Tytön Karjalainen omisti sen siitosuralla yhdessä Good-Talli Oy:n eli Hevosurheilun pitkäaikaisen toimitussihteerin Jouni Aallon kanssa.
Vale-Ellin emälinjan kantatamma Karjalaisella taas oli Vale-Ellin neljäs emä Marilyn (Hilu), joka oli itse Kriteriumin kakkonen ja kuningatarkilpailija. Marilynin emä taas oli ravikuningatar Marinka, joten sukutausta on raudanluja.

Ansioituneen kasvattajan innostus ei ole laantumassa. Tänä keväänä orimattilalaisen talliin neljä varsaa. Ensi vuodelle toiveissa olisi saada seitsemän varsaa.
”Astutin minä itseasiassa viime vuonnakin seitsemän tammaa, mutta eri syistä johtuen emme saaneet kuitenkaan kuin neljä varsaa. Sellaistahan se kasvatustoiminta välillä on.”
Karjalaisen tammoista yksi on siemennetty hänen omalla Maratillaan (Hovi-Ari) ja yksi Välähdyksellä (Viesker). Kolme tammaa on kantavana Lissun Eerikistä (Erikasson) ja kaksi Vaelluksesta (Viesker). Orivalintoihin tuli dramaattinen muutos Ellin Sisun (Visul) kuoltua keväällä.
”Ellin Sisua oli tarkoitus käyttää useammalle tammalle, mutta valitettavasti kohtalo päätti toisin. Lissun Eerikkihän oli ensimmäistä kauttaan siitoksessa, ja sen käyttämisessä on paljon tunnetta mukana. Vaikka en ole sen kasvattaja, on se kuitenkin syntynyt tallissamme.”
Ellin Sisusta Karjalaiselle syntyi kuluvana keväänä kaksi varsaa. 22,4a-ennätyksisen Härmän Auroran (Viesker) ja Ellin Sisun orivarsa siirtyi jo kesän aikana Pauli Raivion omistukseen.
”Paulilla on ollut harmillisen paljon epäonnea hevostensa kanssa viime vuosina. Onhan Härmän Auroran varsan otteita mielenkiintoista seurata tulevaisuudessa. Voisihan varsakauppa käydä vähän vilkkaampana. Meillä on kaikki hevoset kaupan, ja mielelläni myisin varsat kesällisinä.”
Alkukesästä vaihtoi omistajaa toinenkin Ellin Sisun jälkeläinen. Vuoden vanha Villibeth joka on 23,1a-aikaisesta Villisiskosta (Hovi-Ari) muutti Orimattilasta Pohjois-Karjalaan. Vuonna 1999 keihäänheiton MM-kultaa Edmontonissa voittanut Aki Parviainen on tamman uusi osaomistaja ja valmentaja.
”Mukava että tuon tason urheilija on innostunut raviurheilusta. Ylipäänsä tärkeä saada uusia harrastajia ja hevosenomistajia lajin pariin.”

Kylmäveristen virta Suomeen on ollut aiemminkin Karjalaisen harmistuksen aiheena. Hän korostaa ihmisten hankkivan mieluummin valmiita kylmäverisiä starttihevosiksi. Tämä taas vaikeuttaa suomenhevoskasvattajan asemaa. Hän toivoo Öystein Tjomslandin ulostulon auttavan suomenhevosten kilpailumahdollisuuksien paranemista Ruotsissa ja Norjassa.
”Ihmiset ostaisivat mieluummin valmiita suomenhevosia starttihevosiksi, mutta eihän niitä voi kovin halvalla myydä, kun niiden rakentamiseen on mennyt paljon aikaa ja rahaa. Olisihan se hienoa, jos Tjomslandin tason valmentajan ulostulo saisi vauhtia etenkin Ruotsin kylmäverijärjestö Sleipnerin vastahankaisuuteen kylmäverilähtöjen avaamisesta suomenhevosille.”
Karjalainen korostaa suomenhevosen aseman parantuneen suomalaisessa raviurheilussa. Kolmevuotislähtöjen parantunut tarjonta saa kiitosta kokeneelta suomenhevosaktiivilta.
Tänä vuonna tulleen uudistuksen myötä kolmevuotiailla suomenhevosilla saa osallistua myös vanhemmille hevosille avoimiin lähtöihin, kun aikaisemmin kolmevuotiaat ovat saaneet kilpailla vain omissa lähdöissään.
”Ilman muuta oikea suunta on tarjota parempia kilpailumahdollisuuksia kolmevuotiaille suomenhevosille. Meillä on aina ollut periaatteena opettaa kotiin jäävät varsat yksivuotiskeväällä, ja varsojen pitää saada säännöllistä liikettä nuoresta lähtien. Myönnän olleeni kolmevuotishyvitystä vastaan, mutta sehän toimii oikein hyvin. Olennaisinta on kuitenkin tarjota hyvin kilpailumahdollisuuksia nuorille suomenhevosille.”