Tekoälysilmä mittaa hevosen ontuman tarkasti – ”Ei tule enää sellaista maailmaa, missä näitä ei käytettäisi”
Eläinlääkärin apuna ontumatutkimuksissa on Suomessakin käytössä täsmällistä dataa tuottava tekoälysilmä, Sleip-sovellus.Tilaajalle
Mona Wendelin (vas.) ja Lotta Häyrinen ovat Suomen ensimmäiset eläinlääkärit, jotka käyttävät tekoälysovellusta apuna hevosten ontumatutkimuksissa. Heidän liikkuva klinikkansa toimii Uudellamaalla. Kuva: Elisa HurmerintaUudellamaalla hevoseläinlääkärien palveluja tarjoavat WHG Equine Sport Performance Oy:n toinen perustaja, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Lotta Häyrinen on käyttänyt jo pitkään liikettä tallentavaa teknologiaa työssään. Pian vuoden päivät WHG:lla on ollut käytössä Ruotsissa kehitetty tekoälysovellus, joka toimii matkapuhelimen kamerassa.
”Yliopiston hevossairaalalla työskennellessäni käytin Equigate-sovellusta, joka tosin vaati anturien kiinnittämisen hevoseen. Talvikarvaisten hevosten kanssa se ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla”, Häyrinen sanoo.
Pari vuotta sitten jatkokoulutuksessa hän kuuli, että Ruotsissa on kehitteillä kännykkäsovelluksena toimiva, tekoälyn laajaa dataa hyödyntävä työkalu eläinlääkäreiden käytännön työn avuksi. Kun sovellus oli valmis markkinoille, Häyrinen tilasi esittelyn.
”Sleip antaa tarkkaa dataa hevosen liikkeestä ilman antureita. Se on hirveän kätevää. Käytämme appia työssämme lähes päivittäin.”
WHG:n eläinlääkärit Häyrinen ja Mona Wendelin ottivat applikaation käyttöönsä viime helmikuussa. Käyttöönotto on vaivatonta: sovelluksen lataus matkapuhelimelle, puhelin jalustalle kuvaamaan kohti juoksevaa hevosta ja videot siirtyvät nettiyhteydellä applikaation keskusserverille.
”Serveri tekee raakadatasta analyysin ja antaa tulokset. Ne on toki osattava tulkita, mikä vaatii asiaan perehtynyttä eläinlääkäriä.”
Kuten lähes kaikki matkapuhelinsovellukset, Sleip toimii kuukausiveloituksella. Häyrinen sanoo, että hyödyllisyyteensä ja käyttömääräänsä nähden sovelluksen kuukausihinta ei ole hänestä edes kallis.
”Ihmissilmä on huono näkemään epäsymmetriaa.” Lotta Häyrinen
Sovelluksen hyödyllisyys näkyy selkeästi käytännön eläinlääkärin työssä.
”Ontumatutkimuksessa sovellus antaa objektiivista dataa siitä miten eläin liikkuu. Ihmissilmä on huono näkemään epäsymmetriaa. Vaikka laitettaisiin kokeneita eläinlääkäreitä riviin, aina joku sanoo hevosen ontuvan oikeaa takajalkaa ja toinen näkee ontuman vasemmassa takajalassa.”
Erityisen hyödyllisenä tekoälysilmän tuottama tieto on Häyrisen mukaan tapauksissa, joissa hevonen ei selkeästi onnu. Sovellus antaa myös tietoa siitä, liittyykö ontuma painon varaamisvaiheeseen vai jalan työntövaiheeseen. Näistä eläinlääkäri saa viitteitä siitä, mistä ongelma on peräisin.
”Lisäksi puudutuksia tehdessä tekoäly antaa objektiivista dataa siitä, onko jalka puudutettuna parempi kuin ennen puudutusta vai vaihtaako ontuma jalkaa.”
Paljon ortopedisia tutkimuksia tekevä praktikko kertoo, että suuri hyöty tekoälysovelluksesta on tullut hetkissä, joissa eläinlääkäri itse on ollut epävarma. Oma silmä kertoo, että hevonen liikkuu huonosti, ja eläinlääkäri tunnistaa ehkä yhden tai kaksi jalkaa, joita hevonen ontuu. Eläinlääkäri ei kuitenkaan ole varma, mistä tutkimuksen aloittaisi.
”Omalle silmälle oikea etujalka on selkein, mutta laite kertoo, että myös oikeassa takajalassa on pieni ontuma. Tutkimustiedon mukaan hevoset kompensoivat takajalan ontumaa saman puolen etujalalla ja etujalan ontumaa ristikkäisellä takajalalla. Datan perusteella päätän aloittaa puuduttamisen takajalasta, vaikka etujalan ontuma näyttää silmään ilmeisemmältä.”
Häyrinen toteaa, että ilman tekoälyä tällaisessa tilanteessa hän olisi saattanut turhaan puuduttaa hevosen etujalkaa ”maailman tappiin”, koska kompensaatio oli niin voimakas.
”Kun tässä tapauksessa puudutankin takajalan kintereen, häviävät sekä takajalan että etujalan ongelmat. Ongelman alkulähde on löytynyt.”
”Jo pitkään eläinlääkäripraktikkojen käytössä on ollut objektiivisia ontuman mittareita.” Lotta Häyrinen
Häyrinen korostaa, että sovelluksen datan tulkinta edellyttää, että tulkitsijalla on kaikki taustatieto hevosen biomekaniikasta ja hän ymmärtää materiaalin datapisteistä oleelliset asiat.
Tekoälyn mittava data mahdollistaa eläinlääkärille myös jatkuvuuden vakioasiakkaiden diagnosoinnissa ja liikkeen tulkinnassa, kun dataa hevosesta kertyy vuosien ajan useista mittauksista. Häyrinen sanoo, että on loogista, että tekoälysovellus tuli ensimmäisenä juuri ontumatutkimukseen, sillä epäsymmetrian havaitseminen on tietokoneelle tietyllä tavalla helppoa.
Tulevaisuudessa tekoäly saattaa tulla avuksi myös röntgenkuvien tulkinnassa. Mikään sovellus ei Häyrisen mukaan kuitenkaan koskaan poista ihmistä prosessista.
”Jo pitkään eläinlääkäripraktikkojen käytössä on ollut objektiivisia ontuman mittareita. Aluksi oli paljon debattia siitä, mikä niiden merkitys on ja miten mittareita käytetään. Osa halveksi alkuun mittareiden käyttämistä.”
Häyrinen toteaa, että tällä hetkellä hevoseläinlääkäreiden keskuudessa vallitsee konsensus objektiivisten mittareiden hyödyllisyydestä.
”Vakavasti otettava urheiluhevosklinikka ei tee ontumatutkimuksia ilman tällaista laitetta. Ei tule enää sellaista maailmaa, missä näitä ei käytettäisi.”
Juttua on muokattu 7.1. 2023 kello 11.34. Poistettu kohta, jonka mukaan WHG olisi tiettävästi ainut Suomessa Sleipiä käyttävä yritys. Käyttäjiä on muitakin.
- Osaston luetuimmat
