• Hevosen opettaminen on ritarille kärsivällisyyttä vaativa projekti – ”Kun laitoin pelkät haarniskan ’jalat’ päälle ja solki osui peltiin, ruuna juoksi heti toiseen päähän kenttää”

    Hevosten välillä on persoonallisia eroja siinä, kuinka helposti ne tottuvat turnajaislajeihin. Näytöksissä niiden pitää kestää niin haarniskan räminää, pauketta, viuhuvia aseita kuin savua.
    Jotta hevonen ja ritari voivat kilpailla turnajaislajeissa, molempien pitää harjoitella useampia vuosia ja läpäistä sitten koe. Hevonen totutetaan lajiin pikkuhiljaa.
    Jotta hevonen ja ritari voivat kilpailla turnajaislajeissa, molempien pitää harjoitella useampia vuosia ja läpäistä sitten koe. Hevonen totutetaan lajiin pikkuhiljaa. Kuva: Jarkko Alho
    MT Hevoset|Historia ja perinne
    27.12.202215:00
    Kaijaleena Runsten

    Historiallinen ratsastus tukeutuu hevosen luonnolliseen käyttäytymiseen. Joustingia eli turnajaisia harjoitteleva Jouko Haapoja korostaa, että pitkä tausta niin ratsastajana kuin ratsulla ei välttämättä takaa turnajaislajeissa selviämistä.

    ”Tuntui, että en ole ratsastanut ikinä, kun aloitin tämän”, toteaa kolmisen vuosikymmentä esteitä ja koulua myös kilpailijana kolunnut mies.

    Klassisista ratsastustekniikoista siirtyminen toteutetaan hevosen kanssa asteittain, sitä kunnioittaen. Hevoset ovat erilaisia. Niinpä osalle muutos käy sujuvasti, toiset tarvitsevat harjoittelua pidempään.

    ”Jotkut hevoset ei niin piittaa, että selässä paukkuu ja rämisee. Jotkut sitten vaativat pidemmän tien.”

    Myös ritarin paino eli haarniskan ja peitsen tai miekan tuoma lisäpaino pitää huomioida. Hevonenkin tarvitsee siis lisää voimaa. Satulan pitää luonnollisesti olla hyvä, Haapoja lisää.

    Aseisiin hevonen tottuu yleensä helpommin, kun niitä alkuun näytetään sille. Vähitellen sitten edetään myös käyttämään niitä selässä.

    Nyt 2-vuotias Daria Tulikilpi sai ensikontaktin turnajaisvarusteisiin jo varsana lajissa hienosti toimineen emän Usvan Ronjan vierellä.
    Nyt 2-vuotias Daria Tulikilpi sai ensikontaktin turnajaisvarusteisiin jo varsana lajissa hienosti toimineen emän Usvan Ronjan vierellä. Kuva: Henry Eklöf

    Rohan tallit esittää Suomessa kiertävää historiallista näytöstä, jossa ovat mukana Jouko Haapoja ja hänen tyttärensä Heidi Haapoja sekä Henry Eklöf, jolla on yksi näytelmän päärooleista.

    Rohanin ratsurotuisten hevosten joukossa nähdään myös yksi suomenhevonen. Holm Valter eli Hompsu on lunastanut paikkansa paitsi kilpakavereiden joukossa myös yleisön suosikkina.

    13-vuotias ruuna (isä Suikun Ero – emä Vilsun Milla – emänisä Viltter) on sillä taistelevan ”ritarin” itse lajiin kouluttama. Hänellä on kotitallissa lajiin tulossa myös kaksi muuta hevosta.

    ”Abigail on nouseva kyky. Se oli viime kaudella jo mukana kokeilemassa historiallista ratsastusta”, Eklöf kertoo 14-vuotiaasta holsteinertammasta, jonka tausta on esteissä.

    Nyt Abigail totuttelee toimimiseen myös peitsen kanssa.

    2-vuotias tamma Daria Tulikilpi (i. Kulta-ahon Kasimir) on vaimon Taru Eklöfin kasvatti. Se on Henryn ensimmäisen turnajaiskumppanin Usvan Ronjan (i. Assin Komu) tytär.

    Darian kanssa totutellaan lajin juttuihin. Tärkeää on tehdä asiat teknisesti oikein mutta ennen kaikkea oleellista on, ettei yritä haukata kerralla liikaa.

    ”Haarniskaan totuttelua tehdään paljon. Miltä haarniska näyttää, miltä se tuntuu, miten se kolisee”, Eklöf kuvaa.

    Ronja oppi kaiken kohtuullisen nopeasti. ”Sen sijaan kun Hompsun kanssa laitoin pelkät ”jalat” päälle ja solki osui kentälle kävellessä toisen jalan peltiin, ruuna juoksi heti toiseen päähän kenttää”, mies kuvaa eroja.

    Eklöf uskoo, että useimmista hevosista on turnajaislajeihin, kunhan vain edetään tarpeeksi rauhallisesti.

    Näytöksiin liittyvät myös musiikki, äänitehosteet, tulet ja liekit. Tykilläkin ammutaan. Äkilliset äänet eivät kuitenkaan välttämättä ole se haastavin tekijä.

    ”Räjäytyksiin liittyy haju. Tykistä tulee ensin ääni, sitten savun tai ruudin haju. Osa hevosista pelkää sitä”, huomauttaa Jouko Haapoja.

    ”On sotahevosia ja pakoeläimiä, niin kuin luonnossakin varmaan.”

    Lisää aiheesta
    • ”Turnajaiset ovat itsessään kiinnostavaa, ja Rohanin näytökset tulivat kaupan päälle. Niihin osallistuminen on ollut hauskaa”, tuumaa Jouko Haapoja. Hän harjoittelee noin kerran kuussa Rohan talleilla. Kuvassa ratsastaa Jani Kuusela.

      Historia ja perinne | Jääkelit ja ruostumisen uhka vastassa: Kuinka treenaa ritari Suomen talvessa? – ”Konkaritkin joutuivat kovennetulle treenille, kun ei osuttu kilpeen vaan vastustajaa naamaan”

    • Perinnevaatteet ja koristeellisuus tuovat ratsastusjousiammuntaan oman, historiallisen tenhonsa.

      Helmat hulmuten – ratsastusjousiammuntaan kuuluvat taito, tarkkuus ja tyyli

    • Kuvaa vuoden 2019 Hämeen keskiaikafestivaaleilta.

      Hämeenlinnassa pääsee viikonloppuna keskiajan tunnelmaan – "Ruttotohtorimme varmistavat, että hygieniasta pidetään huolta"

    • Aboa Vetus Ars Nova -museo haluaa edistää kansalaistiedettä ottamalla mukaan kaivauksille sekä koululaisia että vapaaehtoisia. Ilari Aalto kertoo, että tänä kesänä paikalla poikkesi lisäksi juttelemassa ja katselemassa noin 2 500 vierasta.

      Kaivaukset Turun alle vetävät väkeä – "Keskiaika voi tuntua hirveän kaukaiselta, mutta itse asiassa se ei pidä paikkansa"

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Ravit | Ravihevonen oli kotikuntansa kovin veronmaksaja – omistajilleen se juoksi kolme taloa ja edelleen kertyvän eläkepotin

    • 2

      Ravit | Timo Vääränen toivoo lahjakkaan Mannerheimin palauttavan aidon ilon raviurheiluun

      Tilaajalle
    • 3

      Ravit | Lightning Stride siirtymässä siitokseen, ensimmäisen varsan isäksi jo valittu

      Tilaajalle
    • 4

      Ravit | Uransa suurimman voiton ajanut Ville Koivisto videohaastattelussa: ”Pienen itkunkin kerkesi päästää”

    • 5

      Ravit | Yrittäjän elämäntyö oli kadota yhdessä yössä taivaan tuuliin

      Tilaajalle
    • 6

      Ravit | Kriteriumissa kolmea hevosta jännittävä omistaja ei katso ostaessaan hevosta vaan rahapussiinsa

      Tilaajalle
    • 7

      Ravit | Better Leaderin kriteriumvoitto herkisti – ”Tämä on palkinto myös meidän elämäntyöllemme”

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää