Saara Jalasti ja tytär Sofia. Kuva: Petteri Hakala
Ranskassa viihtyvä Saara Jalasti: ”Parempi kun ei ala liikaa laskemaan hevosmäärää”
Saara Jalasti kertoo ranskalaisen raviurheilun tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä hevosenomistajan ja kasvattajan näkökulmasta.Tilaajalle
Saara Jalasti pitää hevostilaa Normandiassa Ranskassa yhdessä puolisonsa Jean Baudronin kanssa. Kuva: Petteri HakalaSaara Jalasti menestyi Suomen monté-lähdöissä mainiosti vuosituhannen alkuvuosina. Vuoden 2009 jälkeen tilastomerkintöjä on kuitenkin kertynyt niukanlaisesti raviurheilun keskusjärjestön Suomen Hippoksen Heppa-tietokantaan.
Hevosia ja raviurheilua Vihdistä lähtöisin oleva ohjastaja ei ole jättänyt. Viimeiset 15 vuotta Jalasti on pyörittänyt yhdessä puolisonsa Jean Baudronin kanssa hevostilaa Normandiassa Ranskassa. Parin tunnin ajomatkan päässä Pariisista sijaitsevalla tilalla on hevosia lähemmäs 100.
”Parempi kun ei ala liikaa laskemaan hevosmäärää. Kyllähän päivät täyttyvät hevosista. Meillä on siitostammoja, starttihevosia sekä muutama laukkahevonenkin”, Jalasti kertoo.
Ranskan ohjastajatilaston mukaan Jalasti on ohjastanut kärry- ja monté-lähtöjä Ranskassa yli 450 startin verran. Viime vuosina häntä ei ole kuitenkaan nähty kilpailemassa yhtä usein.
”Ei minulla ole nykyisellään suurta poltetta kilvanajamiseen. Ajan ainoastaan silloin kun tulee todella huutava pula ohjastajasta. Pidän ratsastustuntumaa yllä paria laukkahevosta valmentamalla.”
”Vaikka asiat ovat tällä hetkellä vähän heikoissa kantimissa, uskotaan täällä parempaan huomiseen.”
Ranskalainen raviurheilu on ollut vuosikymmenten ajan omassa luokassaan niin palkinnoilla kuin vaikkapa syntyvien varsojen määrällä mitattuna. Viime aikoina ranskalaisen raviurheilun ylle on kuitenkin kasaantunut tummia pilviä. Pelivaihdot ovat olleet laskussa, ja palkintotason pitämisellä nykyisellä tasolla myös ensi vuonna on epävarmoissa kantimissa.
Jalasti vahvistaa epävarman ilmapiirin ranskalaisessa raviurheilussa.
”Kyllähän taloudellinen tilanne on heikentynyt etenkin pienempien valmentajien parissa. Taloudelliset marginaalit eivät ole tällä hetkellä kovinkaan suuret.”
Vaikka tulevaisuudennäkymät ovat heikentyneet, ei ranskalainen perusoptimismi asioiden oikenemiseen ole hävinnyt.
”Vaikka asiat ovat tällä hetkellä vähän heikoissa kantimissa, uskotaan täällä parempaan huomiseen. Mitä muutakaan vaihtoehtoa meillä oikeastaan on edes.”
Laskevien pelivaihtojen ohella ranskalaisia raviurheiluaktiiveja on puhuttanut Pariisissa sijaitsevan Vincennesin raviradan kohtalo. Ravirata toimii vuokra-alueella, ja Pariisin kaupunki on halunnut korottaa vuosivuokraa huomattavasti. Pitkän aikaa on ollut uhkana, että perinteikkäällä raviradalla ei ajettaisi kilpaa lainkaan tulevaisuudessa. Jalastin mukaan pahimmat uhkakuvat ovat kuitenkin hävinneet Vincennesin yltä.
”Asiasta ei ole vielä kai mitään julkista päätöstä. Mutta mitä olen ymmärtänyt niin asioista on päästy sopuun.”
Ranskassa on edelleen Euroopan johtava hevosjalostusmaa syntyvien varsojen määrällä mitattuna. Viime vuosina Jalastin mukaan Ranskassa on alkanut näkyä hieman samansuuntainen kehitys kuin Pohjoismaissakin: Todella huippusukuisista varsoista maksetaan kovia myyntihintoja varsahuutokaupoissa. Hieman halvemmista isäoreista olevista varsoista ei olla halukkaita maksamaan hyviä hintoja.
Jalasti suhtautuu asiaan suomalaisella huumorilla.
”Kyllähän meidänkin pitäisi karsia omista siitostammoista kaikki vähän heikompisukuiset tammat. Niiden varsottaminen tuottaa vaan tappiota. Mutta jos teemme oikein kunnon harvennuksen tammakannassamme, ei meille kyllä jää kovin montaa tammaa omistukseemme”, hän naurahtaa.
”Nykyään myymme suurimman osan kasvateistamme kaksivuotiaana.”
Ranskalaisen raviurheilun kahtiajako ei ole lainkaan Jalastin mieleen. Samalla hän tiedostaa kuitenkin ranskalaisen raviurheilun paremmat lähtökohdat kuin monissa muissa ravimaissa.
”Meidänkin itseasiassa kannattaisi lisätä starttihevosten määrää. Nykyään myymme suurimman osan kasvateistamme kaksivuotiaana. Ainakin tänä vuonna pienimmissäkin lähdöissä on vielä reilut 5 000 euron ykköspalkinnot. Starttihevosten pitäminen on tosiaan tällä hetkellä taloudellisesti järkevämpää kuin varsojen kasvattaminen myyntiin.”
Ranskassa syntyneet ravihevoset ovat menestyneet viimeisten vuosikymmenten aikana todella hienosti. Ranskassa syntyneet hevoset ovat voittaneet Euroopan ravikevään tärkeimmän kisan Elitloppetin Tukholmassa jo neljänä vuonna peräkkäin.
Tämän vuoden Elitloppet-voittaja Go On Boy on Jalastin mielestä jopa aliarvostettu hevonen. Romain Derieuxin suojatti on noussut Ranskan ykköshevoseksi Idao de Tillardin ja Horsy Dreamin loukkaannuttua.
”Go on Boy voitti talvella Prix de Francen ja on tämän hetken kovin ranskalaishevonen. Se on todella kovaluokkainen hevonen, ja ne ketkä ovat terveenä kilpailevat”, muistuttaa Jalasti.
Go On Boy voitti tämän vuoden Elitloppetin Romain Derieuxin ohjastamana. Kuva: Terhi Piispa-HelistenRanskalainen kantakirja on ollut kautta aikojen todella tiukasti säännelty. Ranskan ulkopuolisia oreja on päästetty astumaan Ranskaan todella harvoin. Viimeisin kerta on 1980-luvun lopulla.
Viime talvena Ranskan keskusjärjestö kuitenkin antoi luvan hyvin nopealla aikataululla amerikkalaiselle Tactical Landingille. Oriin astutuksista tuli kova kilpailu, ja moni halukas jäi vaille mahdollisuutta käyttää oria. Kiintiö on 60 tammaa kummallekin kahdelle kaudelle, joilla ori on käytössä.
Saara Jalastin mukaan ranskalaisia tammoja on astutettu tänä keväänä Tactical Landingilla, mutta siitokseen hyväksymisprosessista tehtiin valituksia.
”Oikeusprosessit ovat tietojeni mukaan kesken. Mikäli oikeus päätyisi hylkäämään Tactical Landingin siitosoikeuden, voivat nyt jo alulle laitetut Tactical Landingin varsat jäädä vaille kilpailu- ja siitosoikeutta. Minusta koko prosessi meni todella nopeasti talvella, ja se jätti tyytymättömyyttä ranskalaiskasvattajien pariin. Mielenkiintoista seurata mihin suuntaan asiat lopulta kääntyvät.”
15 vuoden Ranskassa vietetyn vuoden jälkeen Saara Jalastin elämä on hyvin vahvasti Ranskassa. Jalastin lapset ovat viiden ja yhdeksän vuoden ikäiset. Lapset puhuvat suomea, ja käyvät vuosittain Suomessa.
”Vanhempani käyvät Ranskassa myös usein. Siteet Suomeen ovat vahvat. Ranskalaisen byrokratian ja elintarvikkeiden osalta tulee välillä ikävä Suomea, mutta hevoshomman kannaltahan tämä on fiksuin maa toimia ja työskennellä.”
- Osaston luetuimmat
