Kesä on hevoskasvattajan tärkeintä aikaa – ajoissa toimimalla voi välttää monta myöhempää ongelmaa

Paippisten eläinklinikan eläinlääkäri Laura Laakso luennoi terveiden urheiluhevosten kasvattamisesta keväällä Suomen Ratsastajainliiton Hämeen alueen webinaarissa.

Hevosten kuolleisuus on alle vuoden vanhana korkeampi kuin aikuisena. 2-vuotiaasta 10-vuotiaaksi se on noin 4 prosenttia, eli vuosittain kuolee yksi hevonen 25:stä. Sen jälkeen kuolleisuus laskee hieman, kunnes alkaa taas uudelleen nousta.

Monien myöhemminkin tapahtuvien menehtymisten tai uran katkeamisten syynä ovat varsa-ajan tai jopa tiineyden asiat.

Laakso kertoi, että niistä hevosista, jotka kuolevat alle vuotiaana, yli puolet kuolee ensimmäisen kuukauden aikana. Syy on usein varsahalvaus eli verenmyrkytys. Ontumia ei varsojen lopetussyynä juuri mainita, vaikka ne myöhemmin ovat yleisen syy hevosten lopettamiseen.

”Kaikkia kuolinsyitä voidaan vähentää nuorena ennaltaehkäisyllä, ja niitä hoitamalla voidaan suoraan vähentää myöhempien vuosien ongelmia”, Laakso painotti.

Yksi erittäin tärkeä ryhmä ovat alikehittyneet varsat. Niistä voi tulla hyviä urheiluhevosia, kunhan alkuvaiheessa niihin panostetaan tarpeeksi paljon ja tarpeeksi nopeasti.

Jo tamman tiineysajan hyvä hallinta on tärkeää, ja riskitiineys tulisi tunnistaa. Jos istukka ei toimi tai kohdussa on tulehdusta, varsa voi joko syntyä liian aikaisin epäkypsänä tai sitten täysiaikaisena, mutta silti epäkypsänä.

Tamman hyvinvointi on tärkeää, koska monet ongelmat siirtyvät varsaan. Esimerkiksi emän hampaan juuripaise voi aiheuttaa istukkatulehdusta. Loistartunnat taas saattavat aiheuttaa varsan ähkyjä ja imeytymisongelmia. Riskitiineyden tunnistus kannattaa suorittaa ennen varsomista tehtävällä ultraäänitutkimuksella

Istukkatulehduksesta kertoo, jos utare alkaa täyttyä kuukautta tai kahta ennen laskettua aikaa. Siinä vaiheessa tamma olisi kiire laittaa antibiooteille.

”Älkää säästäkö riskitiineyden tunnistamisesta! Se maksaa 200 euroa, ehkä vähän enemmän, mutta epäkypsän varsan syntyessä jo pelkkä seuranta maksaa helposti tonnin, joka hoitojen myötä muuttuu nopeasti tuhansiksi euroiksi”, Laakso sanoi.

Myös epäkypsä varsa on tärkeä tunnistaa. Sillä on usein silkkinen karva, kupolimainen pää, kapea turpa ja kippurat, taipuisat korvien päät. Epäkypsät varsat ovat usein tavallista lihaksettomampia.

Tällaisilla varsoilla luut ja jänteet eivät usein kehity kuten pitäisi. Ravinto imeytyy niillä heikommin, ja vaikka vasta aineet olisivat hyvät, varsa saattaa ajautua verenmyrkytystilaan ja saada niveltulehduksen.

Usein myös jalkojen pikkunivelten kehitys on kesken. Siksi ne pitäisi kuvata, ennen kuin varsa päästetään ulos juoksemaan. Jos epäkypsä varsa pääsee ulos liikkeelle liian aikaisin, sen nivelet painuvat kasaan ja niihin syntyy virheasentoisuutta ja myöhemmin nivelrikkoa

Jänteiden ja nivelen ligamenttien löysyys on varsoilla normaalia, mutta etenkin jos jalka jää kintereestä todella löysäksi, olisi röntgenkuvaamalla otettava selville, onko kyseessä myös luiden pehmeys.

Epäkypsän varsan lämpöä, jalka-asentoja ja verinäytteitä kannattaa seurata tarkasti, että mahdolliset sairaustilat saadaan tunnistettua ja hoidettua nopeasti ja hevonen saadaan ohjattua oikealle kasvu-uralle.

Kasvuhäiriöt ovat yleinen syy, joka lyhentää hevosen uraa tai jopa estää sen. Niitä ovat muun muassa jalkojen irtopalat ja luukystat ja myös selkäydinkanavan kehitykseen liittyvät ongelmat eli wobbler.

Laakso kertoi, että hevosilla ja ihmisillä on hyvin saman tyyppinen nivelen kudoksellinen rakenne, ja samanlainen luurustoliitos ja rustotyyppi. Siksi esimerkiksi ihmisille nivelhoitoja kehitettäessä ennen ihmiskokeita saatetaan käyttää koe-eläiminä hevosia.

Hevosten luurustoliitos syntyy jo kohdussa, ja tamman ja varsan ruokinnalla on iso merkitys nivelongelman syntyprosessiin. Siihen vaikuttaa perimä, ylinopea kasvu liian energian takia, väärä kalsium-fosfori-suhde, kuparin puutos tai korkea sinkki sekä joidenkin hormonien yliesiintyminen. Myös liika liikunta alle vuoden ikäisenä voi lisätä kasvuhäiriöitä.

”Jos haluaa saada aikaan irtopalaepidemian, kannattaa ruokkia varsoja ja tammoja kuin broilereita, korkealla sinkillä ja tiheällä energialla. Tulee leikattavaa meidän klinikalle”, Laakso sanoi.

Kasvuhäiriökuvaus kannattaa tehdä aikaisintaan yhdeksän kuukauden vanhana. Liian pitkään ei pidä odottaa, koska aikainen korjaus on helpointa, eikä vaurioita ehdi yleensä syntyä. Laakso suosittelee irtopalakuvaukselle yhdentoista kuukauden ikää. Ratsuilla palat saatetaan usein huomata vasta 5-7-vuotiaana ostotarkastuksen yhteydessä, ja silloin optimaalinen poistoaika on jo mennyt pahasti ohi.

Nuorin hevonen, jolla on raportoitu irtopaloja, ollut 3 vuorokautta vanha. Palat saattavat kuitenkin myös luutua kiinni, joten sen takia liian aikaistakaan poistoa ei suositella. Kymmenkuisen irtopalat eivät kuitenkaan enää pysty kasvamaan takaisin

Jalkojen asentovirheet on erityisen tärkeä korjata varhain. Kasvulinja sulkeutuu tai kasvu hidastuu merkittävästi vuohisissa ja alanivelissä jo kahden kuukauden iässä. Kintereiden ja polvien suhteen toiminta-aikaa on noin 4-6 kuukautta.

Jalan virheasentoa ei ole määrätty pelkästään geeneissä, vaan niveleen toispuoleisesti tuleva rasitus alkaa kääntää luuta. Jos rasitusta tulee sisäsivulle, sisäsivu kasvaa ja varvas kääntyy ulos ja päinvastoin.

Pikkuvarsojen jalka-asentoihin pystytään vaikuttamaan tehokkaasti, kunhan ongelmiin puututaan riittävän aikaisin. Kuva: Sanne Katainen

Yleensä kavion kasvua aletaan ohjata vuolemisella tai lisäkekengillä. Etenkin vakavampien virheasentojen kohdalla saatetaan tarvita myös pieni luukalvoleikkaus tai järeämpi leikkaus, jossa jalkaan laitetaan kasvulevyruuvi. Sillä jarrutetaan kasvua nopeammin kasvavalta puolelta.

”Oli keino mikä tahansa, tiheä seuranta on homman ydin”, Laakso painotti.

Jos varsa ei käytä jotain jalkaa normaalisti, kyseessä voi olla tulehdus, joka vaatii nopeaa hoitoa. Siksi ei kannata jäädä ajattelemaan, että ehkä tamma on vähän tallonut ja se menee nopeasti ohi.

Varsoilla voi olla myös pehmytkudosongelmia. Niihin on monenlaisia hoitokeinoja ja kipsauksia. Oleellista on huolehtia, että varsan luille saadaan painoa ja liikunta on rajoitettua.

”Nämä korjaukset ovat erittäin tärkeitä kestävyyden kannalta. Näin rakenne tehdään!”, Laakso painotti.