

Hannele Pylväläinen on kengittänyt hevosia ammatikseen viidentoista vuoden ajan. Asiakaskunnassa on paljon pikkuvarsoja. Niiden ei luulisi heti kenkiä tai edes kavioiden vuolua kaipaavan, mutta joskus on toisin.
”Joka vuosi syntyy varsoja, joilla on syntyessään jokin asentovirhe jaloissaan. On pukinkaviota, ventovuohisuutta ja ballerinajalkoja, tuulenpieksämiä takajalkoja, monenlaista vänkyrää”, Pylväläinen sanoo.
Ei kannata jäädä odottelemaan, että kyllä se siitä kasvaessaan suoristuu. Toimeen on parasta ryhtyä heti, sillä aikaikkuna jalkojen asentovirheiden korjaamiseen on pieni.
”Noin kuukauden iässä asentovirheitä on syytä alkaa hoitamaan. Kolmen kuukauden ikäisenä varsan jalkojen ensimmäiset kasvurajat menevät umpeen. Jalat luutuvat siihen asentoon, missä ne sillä hetkellä ovat. Jälkikäteen niille ei voi tehdä mitään.”
Tehokasta hoitoaikaa on siis jalan alemmissa luissa pari kuukautta, ylempien luiden osalta muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen.

Mikä sitten on virhe, johon kannattaa puuttua? Hannele Pylväläinen neuvoo tammanomistajia.
”Jos omaan silmään varsan jalka-asennot vaikuttavat hyviltä, kengittäjän voi kutsua paikalle varsan ollessa neliviikkoinen. Silloin katsotaan varsan rakenne ja liikkuminen edestä ja takaa.”
Pylväläinen tarkkailee, miten varsa käyttää kroppaansa, ovatko sen liikkeet symmetriset, astuuko se tasaisesti vai sisäkannalle vai huonolla tuurilla pelkästään kannoille, eikä käytä varvasosaa lainkaan. Harjaantunut silmä näkee parantamisen paikat. Havaintojen perusteella tehdään toimintasuunnitelma.
”Korostan kuitenkin aina eläinlääkärin ja kengittäjän yhteistyötä. On tilanteita, joissa kengittäjä ei voi auttaa. Varsalla voi olla röntgenkuvasta näkyvä vaiva, joka vaatii eläinlääkärin operointia.”

Usein jalka-asentojen korjaamiseen riittää pelkkä vuolu. Ei aina. Kengittäjän järein keino on asentaa varsalle jalan oikeaan asentoon ohjaavat liimakengät, jotka kintuissaan varsa saattaa kasvaa jopa puolivuotiaaksi.
Pylväläinen kertoo viimekesäisestä varsasta, joka syntyi vennoilla vuohisilla. Varsan vaiva oli niin paha, että se käytännössä astui suoraan vuohiselle. Liimakenkiä käytettiin niin kauan, kunnes vuohiset alkoivat nousta ja varsa varaamaan painoaan kavioille.
”Liimakenkää pidetään viikon tai korkeintaan kymmenen vuorokautta, minkä jälkeen se pitää vaihtaa uuteen, kun kavio ja varsa kasvavat.”
Pikafiksauksella asentovirheitä ei siis korjata. Työtä ja paneutumista vaaditaan myös varsanomistajalta, ja varsalta pinnaa.
”Kun pikkuvarsan kavioita huolletaan, on paikalla oltava pari avustavaa ihmistä pitämässä ja tukemassa.”

Liimakenkien laitossa on riskinsä. Liima on kaksikomponenttiliimaa, joka jähmettyessään kuumenee.
Liimakenkien laitossa on tärkeää, että varsa on riittävän vanha, kolmi−neliviikkoinen, jotta sen kavio kestää liimauksen.
Onnettomimmillaan liima saattaa polttaa koko kaviokapselin irti ja vähintäänkin olla kivulias.
Hannele Pylväläinen käyttää asennuksessa apuna kylmäpusseja ja jääkylmiä pyyhkeitä, joilla jalkaa voi viilentää ulkopuolelta samalla kun liima kuumenee.
Jos käy niin, että hevosen jalkojen asentovirheitä ei ole hoidettu ajoissa varsana, on kengittäjän konstipussi laihahko.
”Kun jalka on luutunut, on vain koetettava tukea hevosta virheasentonsa kanssa ja helpotettava sen oloa. Vuolulla ja kengillä voi ohjata painetta ja asentoa oikeampaan suuntaan.”

Varsojen jalka-asentovirheitä aiheuttavat pääasiassa genetiikka ja ruokinta. Periytyviä virheitä voi ennakoida siitosvalinnoissa – suppuvarpainen tamma todennäköisesti siirtää ominaisuutta jälkeläisiinsä.
Useimmiten sylttytehdas kuitenkin muhii ruokakupissa eli ihmisen toimissa. Tiineen tamman lihavuus aiheuttaa sen, että varsa kasvaa kohdussa liian nopeasti.
”Nimenomaan varsan luut kasvavat nopeammin kuin sen lihakset ja jänteet ehtivät. Olisi tärkeää, että tammaa ei ruokita liikaa väkirehuilla ja aiheuteta sen kehoon rasvakertymiä. Metaboliset tammat saavat usein liian isoja varsoja, joilla voi sitten olla nopeasta kasvusta aiheutuneita jalkaongelmia”, kengittäjä Hannele Pylväläinen sanoo.
”Olisi tärkeää, ettei tammaa ruokita liikaa väkirehuilla ja aiheuteta sen kehoon rasvakertymiä.” Hannele Pylväläinen
Harvinaista ei ole sekään, että varsa syntyy tervejalkaisena, mutta kehittää pukinkavion kesälaitumella, parin tai kolmen kuukauden iässä.
Kyse on jälleen liian voimakkaasta ruokinnasta. Etujalan luut ovat kasvaneet nopeasti, lihakset ja jänteet kiristävät vastaan, ja varsan etujalkojen asento on hankalan pysty.
”Jos tamma ja varsa ovat ympärivuorokautisesti laitumella, mutta väkirehuja ei samalla ollenkaan vähennetä, tulos voi olla tämä.”
Ensiapuna Pylväläinen suosittelee ruokinnan niukentamista.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.