

Juopon Tuuri kävi maalis-huhtikuun vaihteessa näyttämässä eteläisen Suomen raviväelle taivaan merkit.
Iisalmelta käsin kilpaileva ruuna kilpaili Vermossa ja Jokimaalla kahdeksan päivän sisällä kolme kertaa. Tuloksena oli yhtä monta voittoa.
Eveliina Talvensaari hankki Juopon Tuurin yhdessä äitinsä Helena Tiihosen kanssa alkutalvesta. Joskus hevoskauppa kysyy aikaa ja hermoja. Toisinaan asiat taas etenevät kättelyyn saakka hyvinkin nopeasti. Juopon Tuurin kauppa noudatti jälkimmäistä kaavaa.
”Äitini sai minut houkuteltua yhden lauantaisen puhelun aikana soittamaan Veikko Leinoselle. Veikon kanssa puolestaan tehtiin kaupat yhdellä istumalla”, Talvensaari kuvailee hevoskauppoihin johtanutta tapahtumaketjua.
Juopon Tuurilla ei ollut helpon hevosen maine. Aiemmin vapaaehtoiset ohjastajatkin olivat harvassa.
”Jarmo Saarela sanoi, että nykyään tällä haluavat ajaa kaikki, vaikka aikaisemmin ei kukaan. Olihan siinä piirteitä, minkä vuoksi ymmärsi hevosen olevan myynnissä.”
Juopon Tuurin Vermon voittokisat olivat ohjastajakilpailun osalähtöjä, joten niissä ruunan ohjissa olivat Santtu Raitala ja Jarmo Saarela. Normaalisti Eveliina Talvensaari kuitenkin haluaa hoitaa hevosensa ohjastustehtävät itse. Kyse ei ole kuitenkaan voimakkaasta kilpailuvietistä.
”Ehkä se on sitä, että haluan pitää kaikki asiat omissa käsissäni. En saa tästä hommasta niin paljon, jos muut ajaa sitä. Ja näin hyvällä hevosella on hienoa ajaa.”

Viime vuonna useimmat starttinsa hylkäykseen laukannut Juopon Tuuri on äitynyt Talvensaaren käsissä keräämään voittoja. Alkuvuoden tusinasta startista puolet on päättynyt voittoon. Avain ruunan menestykseen on sen rauhoittuminen.
Talvensaari pohtii hetken kysymystä, millä hankalan hevosen sai rauhalliseksi.
”En osaa sanoa mitään yksittäistä syytä. Me tullaan hevosen kanssa vaan toimeen keskenämme. Olen ihmisenä sellainen, että rauhallisuuteni ehkä tarttuu hevoseen. Olihan se täälläkin ensin aika hurja, mutta nyt se on täysin muuttunut.”
Aiemmin ammattitalleilla työskennelleelle Talvensaarelle raviurheilu on nykyään rakas harrastus. Mutta niin tärkeää se kylpylähotellissa työskentelevälle hevosihmiselle on, että sen vuoksi piti palata kotikulmilta Kemijärveltä takaisin etelämmäs.
”Ehdottomasti suurin syy oli, että pohjoisessa raviurheilun harrastaminen on haasteellista. Täällä Iisalmen Runnilla sitä pystyy tekemään haluamallaan tavalla. En ehkä muutenkaan enää sopeutunut Kemijärvelle, kun olin ollut kauan poissa.”

Vermossa Juopon Tuuri starttaa 75-kohteena olevassa nousijadivisioonakarsinnassa. Lähtöön ei valmentajan mukaan tehdä sen kummempia muutoksia.
”Tehdään kaikki samalla tavalla, kun hevonen on mennyt niin hyvin. Viime startin jälkeen hoidettiin vähän suuta Vermon klinikalla. Muuten on melkein vaan hölläilty. Perjantaina käydään vielä ajamassa.”
Lähdön taktiikan suhteen Talvensaari lähestyy kisaa avoimin kortein.
”Tämä on siitä hyvä hevonen, että sillä pystyy katsomaan tilannetta ja tekemään ratkaisuja sen mukaan. Juopon Tuuri ei ole mitenkään juoksupaikasta riippuvainen. Suomenhevoslähdöissä tapahtuu niin paljon, ettei niitä hirveästi pysty psyykkaamaan etukäteen”, Talvensaari analysoi.