Näin pohjoismaisella raviurheilulla meni alkuvuodesta tilastojen valossa ‒ Ruotsi jyrää kaukana muiden edellä

Pohjoismaissa raviurheilulla on tunnetusti hyvin erilaiset toimintaedellytykset. Siinä missä Ruotsissa palkintorahat ovat hyvin asiallisella tasolla, joutuu tanskalainen raviurheilu tulemaan toimeen hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä.

MT Hevoset ja Ravinetti keräsi raviurheilun kilpailutoiminnan lukuja Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta ensimmäisen neljän kuukauden ajalta. Otimme vertailuun mukaan maksetut palkinnot, hevosten tekemät startit sekä yksittäiset startanneet hevoset.

Ruotsalainen raviurheilu on maksettujen palkintojen määrässä omassa luokassaan. Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana palkintoja maksettiin lähes 22 miljoonaa euroa. Lähes neljä kertaa enemmän kuin esimerkiksi Norjassa ja Suomessa.

Tilastojen valossa suomalainen ja norjalainen raviurheilu ovat melko lähellä toisiaan. Palkintoja maksettiin ensimmäisen neljän kuukauden aikana hieman paremmin Norjassa. Startanneita hevosia Norjassa on vähemmän kuin Suomessa. Hevoskohtaiset tienestit ovat paremmat Norjassa kuin meillä Suomessa.

Ruotsissa ajettiin alkuvuodesta lähes tuplasti enemmän lähtöjä kuin Suomessa. Näin ollen maksetut palkinnot lähdöittäin ja starttia kohden ovat luonnollisesti suuremmat. Ruotsissa maksetaan kaikille osallistujille 1 500 kruunun starttiraha.

Tanskalainen raviurheilu on vuosien saatossa jäänyt jälkeen naapurimaistaan. Ravipäivien määrää on vähennetty viimeisten vuosien aikana. Palkinnot ovat lähdöissä lähes puolta pienemmät kuin Suomessa. Tanskalaiset ovat kuitenkin synkronisoineet kilpailukalenterin hyvin pitkälti Ruotsin kanssa. Tanskalaisvalmentajat kilpailevat eteläisessä Ruotsissa hyvällä menestyksellä.

Vertailtaessa eri tunnuslukujen kehittymistä, erottuu Suomen luvuista vähentynyt osallistumishalukkuus ravilähtöihin. Vaikka lähtöjen määrää on vähennetty, ei startanneiden hevosten määrä lähdöissä ole lisääntynyt. Toki maksettuihin palkintoihin on vaikuttamassa myös muutama peruttu ravipäivä talven aikana.

Suomen Hippos ry:n kilpailupäällikkö Tuomo Pekonen on huolestunut tilanteen kehittymisestä.

”Eihän negatiivisiin tunnuslukuihin voi olla tyytyväinen. Meillä oli alkuvuodesta paljon hevosia sairaana. Se selittää hieman startanneiden hevosten lukumäärän vähentymistä verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.”

Lähtöjen huono täyttöaste ei ole kuitenkaan yksinomaan Suomen ongelma. Sekä Ruotsissa että Norjassa startanneiden hevosten määrä on laskenut lähdöittäin. Lähtöjen täyttöasteeseen vaikuttaa Norjassa ja Ruotsissa varmasti myös lähtömäärien lisääntyminen edellisvuodesta. Tanskassa lähtöjen täyttöaste on noussut lähtöjen määrää vähennettäessä.

Ruotsissa on aiemmin kiinnitetty huomiota yhteiskunnan kaupungistumisen olevan yksi tärkeä tekijä ravihevosmäärän vähentymiseen Ruotsissa. Tuomo Pekonen allekirjoittaa saman suuntauksen olevan varmasti yksi osatekijä raviurheilun haasteille. Pekosen mukaan Hippoksen kilpailuvaliokunta kokoontuu tällä viikolla käsittelemään muun muassa edellä mainittuja tunnuslukuja.

”Hippoksen hallitus päättää luonnollisesti viimekädessä mahdollisista korjaus- ja tukitoimenpiteistä. Me annamme omat suosituksemme.”

Yhden vuosikolmanneksen perusteella ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tanskan raviurheilun keskusjärjestön kilpailupäällikkö René Jensen nostaa kalenterin merkityksen vuosia vertailtaessa. Viime vuonna Tanskassa oli ohjelmassa hyvä ravipäivä huhtikuun lopulla. Tänä vuonna se ajetaan vähän myöhempänä ajankohtana.

”Se ja yksi peruttu kilpailupäivä tältä keväältä näkyvät selkeänä miinuksena maksamissamme palkinnoissa lyhyellä tarkasteluvälillä.”

Ruotsi on edellä muita pohjoismaisia ravimaita. Suomi ja Norja ovat olleet alkuvuodesta melko tasavertaisia tunnuslukujen valossa. Kuva: Timo Filpus