Syksyllä ravikolarissa loukkaantunut Heikki Laine jälleen täydessä iskussa

Heikki Laine kertoo, että onnettomuuteen johtanut tilanne meni hänen omaan piikkiinsä. Laine huomasi lähtöä liputettavan uusiksi jo ennen aja-komentoa. Aikainen reagointi on usein eduksi, mutta nyt siitä oli Laineelle vain haittaa.

”Minä pölhöyksissäni en lähtenyt ajamaan voltista, niin kaveri tuli päälle. Toinen sai lähdön uusinnan, mutta minun piikkiini meni kolari”, hän selvittää.

Hevonen selvisi rytäkästä vahingoittumatta, mutta tilanteen jälkeen Laine huomasi, ettei kolarista selvitty ihan vaatteita putsaamalla.

”Kun nousin ylös, ei jalka ottanut alle ollenkaan. Kun päästiin kuviin, niin nähtiin että takareidestä oli jänteet poikki. Annettiin piikkiä persuksiin ja laitettiin jänteet kuntoon. Markku Hietanen ajoi Vassitalla uusintalähdön, muttei hevonen sopinut hänen käteensä.”

Kaikeksi onneksi operaatio ja toipuminen ovat menneet odotusten mukaan. Laine kertoo pystyvänsä ajamaan hevosia oikein hyvin. Jopa siinä määrin, että hänen valmentamansa ja puolisonsa Päivi Laineen omistaman Vassitan lisäksi Laine ajaa muitakin hevosia.

”Ihan hyvin pystyy ajamaan. Kun kovalla istuu, niin eron entiseen huomaa. Mutta onhan mulla muutenkin vähän luinen takapuoli”, Laine nauraa.

”Vassita on asunut jo jonkun aikaa Honkilammella Matti Lammelalla. Olen vuoden asunut Raumalla, mistä käyn pari kolme kertaa viikossa ajamassa Vassitaa ja Matin hevosia. Emännällä oli Raumalla kämppä jo aikaisemmin.”

Yksi on kuitenkin muuttunut. Laine ei ole kolarin jälkeen ajanut ollenkaan kilpaa. Mies pohtii tätä puolta rauhalliseen tapaansa.

”Ensi kuussa pitäisi kortti uusia, kun tulee 70 vuotta täyteen. Katsotaan, miten siinäkin käy.”

Heikki Laine ohjasti aikaisemmin lähes poikkeuksetta Vassitan kaikki startit, mutta syksyisen onnettomuuden jälkeen mies on pysynyt pois kilvanajosta. Kuva: Elina Paavola

Vassita on Päivi Laineen 60-vuotislahja. Hevonen tuli Laineille vuonna 2020 sen kasvattaneilta Esko ja Hilppa Härkälältä.

Vassita ei ole vielä päässyt 48 starttia käsittävällään urallaan voittajarinkiin. Helmikuussa avausvoitto oli tosin lähellä, kun nousukuntoinen tamma kirmasi Ville Tonttilan ohjastamana kakkoseksi voltin ennätysajallaan.

”Ville sanoi, että Koskelan Valtti tuli niin ulkoa, ettei Vassita älynnyt vastata sille. Se keskittyi vieressä olevaan Herra Kosmokseen. Ei ollut huono esitys lainkaan.”

Laine toteaa, että hevosen nousukunnon on tuntenut treenissä. Talviolosuhteet ovat olleet treenaamiselle suosiollisia.

”Kun jäällä on päässyt ajamaan, niin Vassita vastaili siellä lämminverisellekin. Viime vuonna tähän aikaan virus sotki hommia, eikä ollut mitään asiaa starttiin. Syksy meni taas pieleen Teivon kolarin vuoksi. Jaloistaan tämä on aina ollut hyvä, ei ole tarvinnut klinikalla käyttää.”

Turkuun Laine lähtee rahasija mielessä. Voltin kakkosrata hieman askarruttaa valmentajaa, mutta oikealla askellajilla pitäisi tulostakin syntyä.

”Kyllä mä ravilla sitä viiden joukkoon odotan. Hevonen vaatisi hyvän veturin eteensä. Lähdössä on hyviä hevosia paalullakin.”

Aiemmilta ajoilta Heikki Laine muistetaan valiojuoksijaruuna Kopernikuksen viimeisenä valmentajana. Kopernikuksen taival kuitenkin päättyi kymmenkunta vuotta sitten traagisesti.

”Tallipalossa Kopernikus meni. Moonlight Hunter saatiin vielä pienestä kolosta ulos tallista”, Laine muistelee liikuttuneena.

Nykyisin Vassita on Laineiden ainoa hevonen. Heikki Laine kuvaa raviurheilua hyvän mielen harrastukseksi. Metallihommissa elämäntyönsä tehnyt eläkeläinen nauttii hevosen kanssa toimimisesta.

”Olen oppinut hevoshommat tekemisen kautta. On hienoa lähteä hevosen kanssa lenkille hyvällä kelillä. Hyvää mieltä lisää, kun se on halukas menemään, eikä sitä tarvitse käskeä tai pidätellä. Ettei mennä hengen kaupalla”, Laine miettii.