Ravataanko talvella kylmille katsomoille? ‒ Vermon raviradan sähkölasku oli jo heinäkuussa lähes 14 000 euroa

Ravikilpailuja järjestetään Suomessa vuoden kaikkina muina päivinä paitsi jouluaattona ja joulupäivänä. Ympäri vuoden raveja järjestäviä maakuntaratoja on pitkästi toistakymmentä, ja energiaa kuluu sekä perusylläpidossa että varsinkin ravipäivinä.

”Raviradat ovat massiivisia energiankuluttajia ja ravipäivät tekevät isoja piikkejä kulutukseen. Tällä hetkellä luodaan kokonaiskuvaa siitä, kuinka iso se piikki on. Yritetään varautua näihin asioihin, ettei oltaisi tammikuussa housut kintuissa”, raviurheilusta vastaava johtaja Tomi Himanka raviurheilun keskusjärjestö Suomen Hippoksesta kuvailee.

Tukalaa on ainakin Vermon raviradalla Espoossa. Vermo on Suomen päärata, jolla ajetaan eniten kilpaa, ja kulutuskin on kovaa luokkaa.

Vermon toimitusjohtaja Heikki Häyhä kertoo ratayhtiön kiinteähintaisen sähkösopimuksen päättyneen ja yhtiön olevan nyt pörssisähkössä.

”Heinäkuun sähkölasku oli hieman alle 14 000 euroa. Siis heinäkuun, ja talvikuukausien laskujahan voidaan tuon perusteella vain arvailla”, Heikki Häyhä huokaa.

”Olemme pyytäneet tarjouksia kiinteähintaisista sopimuksista, mutta ainakin ensimmäiset tarjoukset olivat aika rajuja.”

Vermon raviradan kaukolämpö- ja sähkökustannukset olivat Heikki Häyhän mukaan viime vuonna yhteensä hieman alle 300 000 euroa. Häyhä pelkää energian hinnan johtavan pahimmillaan jopa siihen, että talvikaudella osa katsomotiloista pidetään ravipäivinäkin kylmänä.

”Tosi haastavalta näyttää, jos energiakriisiä ei saada yhteiskunnan tasolla ratkaistua.”

Joensuun raviradalla sähkön hintakehityksestä ei toistaiseksi tarvitse olla huolissaan, kertoo Joensuun Ravirata Oy:n toimitusjohtaja Pasi Pykäläinen. Yhtiöllä on alkuvuodesta tehty, vuoden 2023 loppuun asti voimassa oleva kiinteähintainen sähkösopimus.

Vaikka oma rata ei olekaan vaikeuksissa, Pykäläinen tuntee ongelman.

”Isojen haasteiden edessä ollaan, kun mietitään minä aikana suomalainen ravi-infra on tehty”, hän muotoilee.

Valtaosa raviradoista on rakennettu 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alkuvuosina. Tuolloin raveissa kävi valtavasti yleisöä ja energia oli edullista, joten raviratojen rakennukset on mitoitettu nykytarpeisiin ja -kustannuksiin nähden suorastaan yliampuviksi.

Seinäjoen ravikeskuksen toiminnanjohtaja Jyri Saranpää toteaa ratkaisuja tarvittavan nopeasti.

”Meillä on parhaillaan työn alla pohdinnat kiinteistön rakenteellisesta osastoinnista. Jotakin on pakko kehittää, kun kustannukset ovat niin valtavat”, Saranpää kertoo. ”Jokapäiväinen peruskuormakin on näillä neliöillä ja kuutioilla iso. Peruslämpö ja talotekniikka pitää olla päällä koko ajan.”

Seinäjoen raviradan sähkö- ja kaukolämpökustannukset olivat viime vuonna noin 130 000 euroa.

”Hintojen korotukset ovat täälläkin tosi suuria, eli ihan kunnon kertoimella mennään sekä sähkön että kaukolämmön osalta, mutta sentään vielä kai maltillisia siihen verrattuna, mitä pahimmillaan saa lukea. Vapaassa pudotuksessahan tässä tunnutaan olevan.”

Oulun raviradan sähkösopimuksessa hintaa tarkistetaan puolivuosittain, ja tilanne on toistaiseksi ollut toimitusjohtaja Sirkka Huopanan mukaan siedettävä. Huopana toteaa heillä etuna olevan monia muita maakuntaratoja maltillisemmat tilat.

”Meilläkin kulut ovat vuositasolla mielettömän suuret, mutta tilanne on parempi, kun katsomo on nykyajan käyttöön paremmin soveltuva kompakti paketti”, Huopana kuvailee. ”Monella radalla on valtavat lasipalatsit, joiden ylläpitokustannukset ovat vielä paljon suuremmat.”