



Hankasalmella Säkinmäen kylässä talliaan pitävän menestysvalmentaja Pauli Raivion suojatteja ei ole nähty radoilla sitten tammikuun. Sekä hevosilla että miehellä on piisannut vastamäkeä.
SE-ori ja Kriterium-ykkönen Ellin Sisu joutui tammikuun kisojensa jälkeen elämänsä toiseen kurkkuoperaatioon. Ori alkaa olla jälleen mallillaan, ja Raivio oli katsellut luotsattavalleen kevätkauden avauskisaa Killeriltä 14. huhtikuuta.
Sitten tuli kuitenkin valmentajalle itselleen terveysmurheita.
”Meidän radan keskelle oli muodostunut vesilammikko viikko sitten sunnuntaina. Hakkasin siitä lammikosta puron ojaan. Yöllä maahan satoi kymmenen senttiä lunta. Sitten kun seuraavana aamuna aurasin lunta pois, aura haukkasi siihen sulaan purokohtaan äkäisesti kiinni ja traktori pysähtyi kuin seinään. Sivupellit lentelivät, ja tällin seurauksena meni nuppi pimeäksi. Kylkiluita murtui ja käsi on nyt kipsissä”, Raivio huokaa.
Hän jatkaa, että hänen vointinsa on tällä hetkellä hyvä.
”Kipuja ei ole. Sanoin lääkärille, että laita käteen mahdollisimman kova kipsi, niin pystyn ajamaan hevosilla. Ohjaslenkki vaan kiinni ranteeseen. Valjastamaan ei tällä kädellä pysty.”
Raivion mukaan Ellin Sisulle katsellaan starttia, kun treenari saa kipsin pois ja kelit kuivuvat. Hän arvelee, että hänen ja hänen tyttärensä Laura Raivion sekä Teemu Liimataisen ja Unto Variksen omistama Ellin Sisu keskittyy tämän kauden ainoastaan kilpailemaan. Orilla on 27 rekisteröityä varsaa, ja vanhin ikäluokka on nyt kolmevuotias.
”Ajattelin, että Ellin Sisulla pidettäisiin astutushommista välivuosi. Odotetaan vanhimmat varsat radoille, ja katsotaan, minkälainen periyttäjä tässä on kyseessä. Itselläni on yksi kolmevuotias ellinsisulainen, ja voin kyllä sanoa, että sitä ei tarvitse hävetä tuoda radoille. Oikein mukava varsa, isänsä tyylinen”, Raivio kehuu ori Vale-Elliä.
Raivio luonnehtii, että tallin varsaosasto näyttää muutenkin mukavalta.
”Siinä on yksivuotias ja kaksivuotias sekä kaksi kolmevuotiasta. Kyllä täältä montusta vielä noustaan. Ehkä se niin on, että hyvän hevosen kuolema vei suurinta intoa pois. Jospa kaikki kuitenkin kääntyy vielä hyväksi”, hän viittaa lokakuussa 2020 vihreämmille laitumille siirtyneeseen ravikuningas Tähen Toivomukseen.
”Voi olla, että parhaat päivät ovat jo takanapäin, mutta sanoin juuri Henrille ( Bollström), että paljon me on saatu tähän hevosmäärään nähden. Hukassa on nyt oltu, mutta Henri on toiminut oikeana kätenä. Hän on todella tärkeä lenkki meidän hommassa.”
Eilen kolme voittoa Mikkelistä ohjastanut Bollström on haastattelun aikanakin Raivion luona tallin hevosia kengittämässä.
”Henri kengittää kolme hevosta ja lähtee sitten Killerille kilpaa ajamaan. Pitkää päivää painaa mies, täytyy kyllä kunnioittaa. Pitää viedä Henri tästä Ritvan (Paulin vaimo Ritva Raivio) baariin syömään, niin jaksaa mies mellestää”, Raivio nauraa.
Tallin hevosista on radoille palaamassa myös Matteus Kevätön. Kolmevuotiaana Varsakunkku-finaalin voittaneen orin viime kausi meni pommiin. Matteus Kevätön pääsi kisaamaan neljävuotiaana vain kahdesti. Raivion mukaan syynä oli sitkeä keuhkotulehdus.
”Nyt on valoa tunnelin päässä. Matteus Kevätön ilmoitettiin starttiin jo eiliselle Mikkeliin, mutta Nuorten Sarja ei noussut pystyyn. Vain neljä varsaa laitettiin mukaan. Kunpa löytyisi joku sopiva aikatasoitus. Matteus Kevättömällä on vain viisi kisaa mutta rahaa yli 18 000 euroa. Pärjääminen ei olisi aluksi tärkeintä, vaan starttirytmiin pääseminen”, Raivio miettii hänen ja europarlamentaarikko Henna Virkkusen omistaman orin lähitulevaisuutta.
Kun Säkinmäeltä ei ole lähdetty tänä talvena kilpareissuille yhtä usein kuin aiemmin, Raiviolle on jäänyt aikaa ihmetellä maailman menoa.
”Kyllä tässä ihmettelemistä riittääkin. Polttoaineiden hinnat syöksyvät aina vaan ylöspäin, ja yksi idän mies on saanut koko maailman sekaisin”, Raivio hämmästelee.
Hän on päässyt myös perehtymään uuteen rooliinsa Lauran Anton-pojan isoisänä.
”Se onkin sitten mahdottoman mukava rooli. Anton täytti viime kuun 28. päivä vuoden. Poika on tuonut hirveästi iloa meille”, Raivio lausuu.
”Anton on jo hevosmies. Kun hänen äitinsä kysyy, että lähdetäänkö käymään mummun ja papan luona, niin poika päästää suullaan veikeästi ”ptruu”. Meillä on Antonin kanssa yhteinen hevonen, yksivuotias Toivonen. Se on suvultaan rakas, kun isä on Tähen Toivomus ja emänisä Visul. Minä nostan pojan aina polvelle ja sanon, että kaksi kertaa on Kriterium voitettu, ja vielä me näytetään ja otetaan kolmen vuoden kuluttua kolmaskin.”