

Ruotsissa on erityisesti vuodesta 2020 alkaen ‒ toki aiemminkin ‒ vellonut keskustelu ulkomailla kasvatetuista varsoista, jotka saavat täydet Ruotsissa syntyneiden varsojen oikeudet. Niillä on ollut oikeus osallistua suuripalkintoisimpiin kasvattajakilpailuihin, kuten Derbyyn ja Kriteriumiin.
Keskustelua on siis käyty maailman sivu, mutta ruotsalaisten hevoskasvattajien yhdistys (ASVT), teki 2020 keskustelusta virallisempaa tutkimalla jäsentensä kannan. ASVT teki tulosten perusteella virallisen keskustelunavauksen muutoksista Ruotsin raviurheilun keskusjärjestön Svensk Travsportin (ST) suuntaan.
Tähän asti muissa maissa, esimerkiksi Tanskassa tai vaikkapa Ranskan kasvatuksen kehdossa Normandiassa, kasvaneet varsat on pitänyt tuoda Ruotsiin tunnistamista ja rekisteröintiä varten. Käytäntö on edelleen voimassa. Jotkut keskusteluosapuolet ovat olleet sillä kannalla, ettei näillä muualla kasvaneilla varsoilla pidä olla täysiä oikeuksia ruotsalaisiin kilpailuihin. Osa taas on ollut vielä tiukemmalla kannalla sitä mieltä, että ruotsalaisen varsan pitää syntyäkin Ruotsin kamaralla.
”Ekologisista- ja hevosten hyvinvointinäkökulmista on järkevämpää kuljettaa ihmisiä, kuin hevosia.” Ulf Hörnberg
Vuonna 2022 ST teki oman tutkimuksensa jäsenjärjestöjensä kannasta asiaan. Tulosten perusteella ollaan nyt työstämässä uutta säännöstöä, joka vaikuttaa osapuolten mielestä hyvältä kompromissilta, mutta jossa useilta osin ollaan käännytty täysin uuteen suuntaan.
Kasvattamista muualla kuin Ruotsin kamaralla ei tulla ehdotuksen mukaan kieltämään jatkossakaan. Se olisi nykyisen EU-lainsäädännön alaisena vaikeasti perusteltavissakin, kun EU:ssa liputetaan nimen omaan vapaan kilpailun puolesta ja eletään eräänlaisessa liittovaltiossa.
Varsoja ei ehdotuksen mukaan tarvitsisi enää kuljettaa reksteröitäväksi kotimaahan, vaan rekisteröinti voitaisiin hoitaa niiden kasvupaikassa. Varsat saisivat yhtä poikkeusta lukuunottamatta täydet oikeudet ruotsalaisiin kilpailuihin.
”Ekologisista- ja hevosten hyvinvointinäkökulmista on järkevämpää kuljettaa ihmisiä, kuin hevosia. Oltaisiin kestävämmän kehityksen tiellä”, kommentoi Svensk Travsportin projektinvetäjä Ulf Hörnberg Travrondenille.

Keskustelua Ruotsissa on nyt siis käyty eri intressiryhmien kanssa. Tärkein ”sparrauskumppani” on kasvattajien järjestö ASVT, joka kokee Travrondenin keräämien kommenttien perusteella saavansa myös riittävästi hyvää uudistusten myötä.
Kilpailuoikeuspoikkeus syntyisi rahoista, jotka kerättäisiin ulkomailla ruotsalaisiksi rekisteröidyistä varsoista. Ulkomailla kasvattavan olisi maksettava 10 000 kruunun luokkaa oleva ylimääräinen kasvattajamaksu sekä kulut, jotka syntyvät rekisteröintihenkilön lähettämisestä varsan luokse. Syntyneestä potista keskusjärjestö rakentaisi kilpailusarjan, joka on rajattu vain faktisesti Ruotsissa syntyneille hevosille.
Ruotsalaiskasvatus olisi saamassa tässä yhteydessä muutakin lisäpanostusta, joka kielii ehkä raviurheilun yhdentymisprosessista Pohjoismaissa, miksei laajemminkin.
Tähän asti muissa Pohjoismaissa voitetuista palkinnoista sekä EU:n alueella voitetuista UET:n eli Euroopan ravijärjestön group I tai group II -luokituksen lähdöistä on maksettu rajoitetusti kasvattajapalkintoja ruotsalaiskasvattajille. Palkkioilla on ollut Ruotsin lähtöjä alempi kasvattajarahaprosentti sekä mahdollisesti yläraja ulkomailla ansaituista kasvattajarahoista vuodessa. Uudistuksen myötä kasvattajat saisivat mainituista ulkomailla käydyistä kilpailuistakin täydet kasvattajakorvaukset.
Uudistus muuttaisi läpimennessään koko käsitettä ruotsalaisesta ravurista. Tällä hetkellä puhutaan Ruotsissa syntyneestä, vaikka kaikissa tapauksissa tuon käsitteen alla kilpailevat hevoset eivät ole syntyneet Ruotsissa. Jatkossa alettaisiin suunnitelman mukaan puhua ”ruotsalaisesta hevosesta”, jossa edellytyksenä on että se syntyy Ruotsiin rekisteröidystä tammasta.
ST:n projektijohtajan Ulf Hörnbergin mukaan UET:n eli käytännössä EU:n ulkopuolella kasvaneiden varsojen pääsyä ”ruotsalaisiksi hevosiksi” tullaan lisäksi rajoittamaan, jos uudistus toteutuu.