Tanskan raviurheilulla on vahvat perinteet – ongelmana resurssien puute

Tanskan raviurheilu eli kukoistustaan 1980-luvulla. Tällöin moni suomalaisvalmentaja Seppo Kukkosen, Seppo Komulaisen sekä Ari Kelan johdolla kokeili siipiensä kantavuutta Tanskan raviradoilla.

Niistä ajoista on kuitenkin tultu alaspäin tuntuvasti. Turbulenssi Tanskan raviurheilun parissa ei ota loppuakseen. Tämänhetkinen rahoitusmalli Tanskassa on samantyylinen kuin Suomessa. Hevostalouteen virtaava raha tulee valtiolta, Tanskan tapauksessa kulttuuriministeriöltä.

Tähän on kuitenkin tulossa muutos 2020-luvun lopulla. Neljä vuotta Tanskan raviurheilun kilpailutoimenjohtajana toiminut Rene Jensen avaa tanskalaisen raviurheilun haasteita. Kulttuuriministeriöltä saatava raha pienenee asteittain vuoteen 2028, jolloin sen on sanottu lakkaavan kokonaan.

”Toki toivomme jatkoa rahoitukselle. Tämän summan sekä Ruotsista saatavan rahoituksen turvin pyöritämme seitsemän raviradan ja yhden laukkaradan toimintaa. Järjestämme vuosittain 240 kilpailupäivää. Palkintorahoja maksamme raviurheilussa 40 miljoonaa Tanskan kruunua", Jensen kertoo. Euroina palkintorahojen määrä on noin 5,2 miljoonaa.

Vertailun vuoksi Ruotsissa maksetaan palkintoja yli 900 miljoonaa Ruotsin kruunua, eli noin 85 miljoonaa euroa ja vuoden mittaan ravitapahtumia on 880 kappaletta. Suomessa hevosenomistajat saavat noin 24 miljoonaa euroa ja raveja on noin 550:et. Norjassa rahaa on jaossa 350 miljoonaa Norjan kruunua, eli 35 miljoonaa euroa ja raveja noin 400 kappaletta.

Tanskassa ei ole kuitenkaan jääty surkuttelemaan tilannetta. Tiedon kulttuuriministeriön rahahanojen sulkeutumisesta tullessa julki, käänsi Tanskan raviurheilun keskusjärjestö suunnan itään. Tanskalaiset neuvottelivat Ruotsin raviurheilun keskusjärjestön kanssa sopimuksen, jolla tanskalainen raviurheilun integroitaisiin tiiviisti ruotsalaiseen järjestelmään.

Sopimukseen liittyi läheisesti Ruotsin ravipeliyhtiö ATG:n yrityskauppa Tanskassa. ATG osti Ecosys A/S nimisen tanskalaisen peliyhtiön.

Tehdyssä yhteistyösopimuksessa ilmeni sopimusteknisiä ongelmia. Sopimus piti neuvotella uudestaan. Nyt yhteistyösopimus kuitenkin on viimeistelyä vaille valmis.

”En ole itse osallistunut neuvotteluihin. Sopimus on lähes valmis. Taloudellisista yksityiskohdista minulla ei ole tarkkaa tietoa. Sopimus turvaa kuitenkin tanskalaisen raviurheilun toimintaedellytyksen ja luo tulevaisuuden uskoa tanskalaiselle raviurheilulle", Jensen sanoo.

Tanskalainen Rene Jensen toimi ennen Tanskan keskusjärjestöön siirtymistään lähes 20 vuotta Halmstadin radan urheilupäällikkönä.

Hän vannookin rajat ylittävän yhteistyön nimiin. Yhteistyö on Jensenin mukaan keskiössä myös uudessa yhteistyösopimuksessa.

”Tanskalainen kilpailukalenteri sovitetaan hyvin pitkälti Ruotsin kalenterin mukaisesti. Paikkaamme aukkoja pelitarjonnassa, kun ruotsalaiset raviradat eivät aja raveja."

"Resurssimme ovat pienemmät kuin Ruotsissa. Haluamme kuitenkin valaa uskoa toimijoiden parissa. Yhteistyön avulla olemme saaneet muun muassa hyväpalkintoisen V75-kierroksen joulun välipäivien Winter Burstin tiimoilta.”

Tanskalainen ravihevosjalostus tuottaa pienistä varsamääristä huolimatta huippuyksilöitä. Kuusivuotiaaksi kääntyneestä E-ikäluokasta löytyy Ecurie D:n lisäksi Extrem, joka teki viime syksynä Ruotsissa huippuesityksiä.

Vähimmillään ravurivarsoja syntyi Tanskassa ainoastaan 363 vuodessa. Viime vuosina syntyvien varsojen määrä on noussut yli 500 varsan.

Tanskassa otettiin käyttöön niin sanottu premiechansning-järjestelmä muutama vuosi sitten. E-ikäluokan suurimmat ikäluokkakisat olivat mukana satsauksessa. Tanskalaisessa mallissa näiden kilpailujen palkinnot ovat huomattavasti normaalia isommat premiechansningin valinneille, mutta Ruotsin tyylisiin tuplapalkintoihin niissä ei ylletä.

”Tanskassa maksetaan nuorille hevosille 10 000 kruunun bonus kahden hyväksytyn kilpailun jälkeen. Jättämällä bonuksen väliin osallistuu premiechansningiin. Tavoitteena on lisätä premiechansningiin kuuluvien lähtöjen määrää", Jensen kertoo.

Aloittaessaan Tanskan keskusjärjestön sportchefinä Rene Jensen asetti tavoitteeksi itselleen saada asiat kääntymään oikeaan suuntaan tanskalaisessa raviurheilussa kymmenen vuoden ajanjaksolla. Muutostyö oli hyvässä vauhdissa ennen koronapandemian puhkeamista.

Vaikka pandemian myötä tanskalaisen raviurheilun tunnusluvut ovat kääntyneet väärään suuntaan, ei Rene ole luopunut toivosta saada Tanskan raviurheilua kasvu-uralle. Hän on kuitenkin realistinen tavoitteissaan.

”Haluaisin saada tanskalaisen raviurheilun tasolle, jossa pystyisimme tarjoamaan aktiiveille tyydyttävät olosuhteet. Niin palkintojen kuin myös kilpailupäivien osalta.”

Ruotsin tarjoamat kilpailumahdollisuudet Rene Jensén näkee positiivisena asiana tanskalaisen raviurheilun kannalta.

”Toki haluan täyttää omat lähtölistamme mahdollisimman hyvin. On kuitenkin tärkeää, että valmentajamme menestyvät hyvin eteläisen Ruotsin hyväpalkintoisissa lähdöissä.”

MT Ravinetti uutisoi hiljattain uudesta suunnitteilla olevasta kaksivuotislähdöstä. Stuteri Disneyn omistaja Keld Gregersenin ideoimassa lähdössä hevosten omistajat maksavat suurehkon osallistumismaksun lähtöön.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tällaista ideoidaan Pohjoismaissa. Rene Jensen suhtautuu myönteisesti ideaan.

”Meillä on tarkoitus tavata kyseisen kisan tiimoilta lähiaikoina. Todella hienoa, jos alan ulkopuolisella rahoituksella pystytään kohottamaan roimasti maksettavien palkintojen määrää.”

Lue myös:

Miljoonalähtö kaksivuotiaille Tanskaan jo tänä vuonna: Disney-mies Keld Gregersen ja entinen Elitloppet-kenraali Klaus Koch ideoivat