Aftonbladetin sinikielisaaga jatkuu − uudet kuvat näyttävät useiden GP-kouluratsujen ahdingon
Hapenpuutteesta sinistyneet kielet, hengitystä haittaava ylitaivutus ja ylenmääräinen syljeneritys näkyvät Aftonbladetin suurilta kuvatoimistoilta ostamissa kuvissa, jotka on otettu viimeaikaisissa kouluratsastuksen Grand Prix -tason kilpailuissa. Suomalainen asiantuntija antaa ratkaisuohjeet tilanteeseen.Tilaajalle
Aftonbladet hankki maaliskuun juttunsa tällä viikolla ilmestyneeseen jatkoartikkeliin kuvia kansainvälisiltä kuvatoimistoilta huippukouluratsastajien suorituksista, joissa hevosilla näkyy sinistyneitä kieliä, hyperfleksiota eli ylitaivutusta ja ylenmääräistä syljeneritystä. Kuva: KuvakaappausRuotsalaisen Aftonbladetin urheilujulkaisu Sportbladetia syytettiin manipuloitujen kuvien julkaisemisesta maaliskuun jutussa, jossa ruotsalaiselle Epona-TV:lle pitkään kuvanneen Crispin Parelius Johannessenin kuvissa kouluratsastaja Patrik Kittelin Touchdown-hevosen suusta pilkottaa sinimustaksi muuttunut kieli. Myös Charlotte Fryn ja Isabell Werthin hevosilla Johannessenin kuvissa näkyi sinertävät, turvonneet kielet. Kuvat oli otettu alkuvuoden maailmancup-kilpailuissa Amsterdamissa.
Vastineeksi manipulointisyytöksiin Sportbladet julkaisi 11.4. artikkelin, johon se oli ostanut kuvia samoista kilpailuista useilta maailman johtavilta kuvatoimistoilta. Sportbladet pyysi tuoreen artikkelin kuvista lausuntoja useilta tunnetuilta hevoseläinlääkäreiltä.
Artikkelissa Sydneyn yliopiston professori Paul McGreevy toteaa Isabell Werthin hevosesta Amsterdamin maailmancupin osakilpailussa otetussa kuvassa hevosen kielessä hapenpuutteen merkit. McGreevy selittää, että ihmisellä hapenpuute jossain vartalon osassa tai elimessä aiheuttaa kipua ja sen perusteella voidaan olettaa, että myös eläimeen vastaava hapenpuute sattuu.
”Käsittääkseni tämä hevonen kokee huomattavaa kipua suussaan. Luultavasti juuri tästä syystä hevonen yrittää avata suutaan vasten kireää turpahihnaansa; (se on) käytöstä, jonka uskotaan vahingoittavan nenäpiin luita”, kirjoittaa professori McGreevy sähköpostivastauksessaan Sportbladetille.
Artikkeliin on koottu useita kuvia ja niihin kommentteja McGreevyn lisäksi kolmelta muultakin asiantuntijaeläinlääkäriltä hevosten kielistä, ylitaivutuksesta ja suun epänormaalista vaahtoamisesta. Kommentin antajien joukossa on myös suomalainen kilpahevosten suuvaurioista väitellyt eläinlääkäri Kati Tuomola. Hän, kuten muutkin kollegansa kommentoi Werthin hevosta lähes samoin sanoin kuin McGreevy.
”Ensinnäkin turpahihnan kireys pitää mitata kuonopiin päältä.” Kati Tuomola
Maaseudun Tulevaisuus tavoitti Kati Tuomolan päivää Sportbladetin englanninkielisen artikkelin julkaisemisen jälkeen. Tuomola on pitkään ja sitkeästi ajanut kilpahevosten suiden hyvinvoinnin asiaa Suomessa. Hänellä on selkeä näkemys, miten hevosten hyvinvointia pitäisi kilpailuissa tarkkailla. Tuomola suosittelee perusteellisia, oikealla tavalla tehtyjä suutarkastuksia.
”Ensinnäkin turpahihnan kireys pitää mitata kuonopiin päältä. Mittaamista varten ISES eli International Society for Equitation Science -järjestö on kehittänyt ja myy mittaamiseen tarkoitettuja kartiomittareita. Toinen tapa on mitata turpahihna sormilla kuonopiin päältä”, Tuomola sanoo.
Hän huomauttaa, että FEI:n tapa kokeilla turpahihnan kireys hevosen posken sivulta ei kerro totuutta, koska poskessa on pehmeää kudosta.
”Vaikka yhtään sormea ei menisi hihnan väliin kuonopiiltä, niin sivusta menee aina.”
Sinistyneistä kielistä käydyssä keskustelussa on myös esitetty epäilyjä, että joidenkin kilpahevosten suun epätavallisen runsas vaahtoaminen olisi saatu aikaan keinotekoisesti ja tarkoitettu peittämään kireää turpahihnaa ja vahvaa kuolainpainetta pakoon pyrkivän hevosen yritystä avata suutaan. Näihin epäilyihin Tuomola ei ota kantaa, mutta toteaa, että hevosen suun ylenmääräinen vaahtoaminen ei ole normaalia.
”Se tiedetään tutkimuksista, että sylki on tarkoitettu pehmentämään ja liukastamaan ruokaa hevosen syödessä. Se ei kuulu suun ulkopuolelle. On esitetty myös epäilyjä, että vaahto tulee ulos suusta, kun hevonen ei pysty nielemään.”
”Kosmeettinen käpälöinti on turhaa työtä.” Kati Tuomola
Tuomola huokaa. Hän toteaa jankuttaneensa jo kauan kilpahevosten suutarkastusten tarpeellisuudesta. FEI:n kilpailuissa stewardille avataan hevosen suu, mutta sitä ei mitenkään muuten tarkisteta kuin katsomalla, näkyykö avatussa suussa verta.
”Kosmeettinen käpälöinti on turhaa työtä. Eikö ajan voi käyttää johonkin järkevämpään, jos tarkastuksessa ei näe mitään tai sormi laitetaan hevosen poskelle paikkaan, millä ei ole merkitystä,” hän kysyy.
Tuomola toteaa, että ainakin pistotarkastuksina pitäisi tehdä perusteellisia suutarkastuksia kilpailuissa. Tätä varten hän on itse julkaissut ohjevideon.
Tekoäly on tullut vauhdilla hevostutkimukseen ja nykyään on jo saatavilla esimerkiksi tekoälyä hyödyntävä mobiiliapplikaatio ontumien tutkimiseen. Tuomola kertoo, että tutkimuksella kehitetään parhaillaan myös hevosille kasvonilmeitä koodaavaa järjestelmää, Facial Action Coding Systems (FACS), jota mahdollisesti voitaisiin tulevaisuudessa käyttää kilpasuorituksissa hevosen kivun ja epämukavuuden objektiivisena mittarina.
”Ihmissilmä on rajallinen. Ei ohi viuhahtavia sinisiä kieliä näe. Videotuomarointi kuulostaa hurjalta, mutta hurjaa tämä touhu muutenkin on. Huipputason kilparatsastajat ovat roolimalleja ja heillä on suuri vastuu, koska heitä ihaillaan”, Tuomola sanoo.
Aftonbladetin 11.4. julkaistu englanninkielinen artikkeli
- Osaston luetuimmat
