”Making Miracles on komea, ja sillä on jalat just niin kuin kuuluukin”, ihastelee Saku Mäenalanen tähtipäistä kasvattiaan. Kuva: Saku Mäenalasen kotialbumi
Mestarikiekkoilija Saku Mäenalanen nimesi tammansa varsan MM-kisojen tunnuslauseen mukaan – tekeekö Making Miracles saman ihmeen kaviourilla kuin Leijonat kaukalossa?
Oulun Kärpistä maailman kaukaloihin ensi kaudeksi suuntaava Saku Mäenalanen voitti keväällä kultaa olympialaisissa ja MM-kisoissa. Hän on paitsi virtuoosimainen kiekkoilija myös intohimoinen raviharrastaja.Tilaajalle
Leijona numero 80 Saku Mäenalanen kevään kultaisissa MM-kisoissa työpaikallaan vastustajan maalilla. Kiekkoammattilaisen vaativaan arkeen tuovat vastapainoa hevoset ja raviurheilu. Kuva: Pasi MennanderKun 28-vuotias Saku Mäenalanen oli pieni, hänen Sakari-isänsä lukeutui pohjoisemman Suomen johtavien raviohjastajien joukkoon. Torniossa vaikuttaneen Sakari Mäenalasen ura katkesi kuitenkin jo alle nelikymppisenä selkävaivojen vuoksi.
Saku Mäenalanen sanoo, että hänellä ei ole muistoja isänsä aktiiviajoista. Näin hevospaarma uinuikin aina siihen saakka, kun mestarikiekkoilija oli teini-ikäinen.
”Kummisedän Ari Aatsingin kautta innostus heräsi. Hän treenasi tuolloin Ylivieskassa, ja hevoset menestyivät mallikkaasti. Talliin tuli voittoja solkenaan. Olin 13-14-vuotias, kun kiinnostuin raveista ja hevosista tosissaan”, Saku Mäenalanen muistelee.
Hän nauraa, että Aatsinki ei päästänyt kesätöissä ollutta kummipoikaansa suoraa päätä kärryille. Tie hevosen kyytiin piti raivata raskaimman kautta eli karsinoita siivoamalla ja tallipuhteita tekemällä.
”Jotkut joutuvat kuulemma painamaan niitä hommia parikymmentäkin vuotta ennen kuin on asiaa kärryille. Minulla ei mennyt ihan niin kauan.”
Mäenalanen kertoo, että hänen isänsä seuraa raveja edelleen päivittäin. Isä ei ole toppuutellut poikansa ravi-innostusta.
Mikä hevosissa ja raveissa sitten kiehtoo hanakkaa hyökkääjää?
”Se on se jännitys, kun oma ravuri juoksee. On se vaan niin hieno fiilis. Ja hevosen treenaaminen on kiehtovaa. Hevonen on yhtä lailla huippu-urheilija kuin ihminenkin. Siihen pätevät pitkälti samat säännöt. Kun tekee asiat oikein ja pitkäjänteisesti, niin huomaa kehityksen.”
Mäenalanen sanoo, että jääkiekko vie hänen tarmonsa, eikä hevosten valmentaminen ole ajankohtaista. Asiaa tarkastellaan uudelleen peliuran jälkeen.
Kolminkertainen olympiavoittaja Iivo Niskanen avasi raviohjastajan uransa juhannuksena. Olympiaedustaja Janne Korpi näytti urheilu-Suomelle mallia kipparoimalla sunnuntaina Suur-Hollola-ajon ykköseksi Run for Royaltyn.
Mäenalanen seurasi lähtöjä mielenkiinnolla, mutta häntä itseään ei kilvanajossa näillä näkymin nähdä.
”Sitä pitäisi treenata niin paljon, ettei pyörisi radalla muiden jaloissa. Annetaan ammattilaisten hoitaa ohjastaminen. Sohvalta olen kyllä ajanut monta lähtöä”, Mäenalanen hymyilee.
Hevosten omistaminen – ja nykyisin myös kasvattaminen – ovat Mäenalasen juttuja. Hän on mukana kahdessa starttihevosessa. Hänen kiekkokollegansa mukaan nimetty Barkov Evo aloittelee taivaltaan. Thai Explosive on ehtinyt jo pidemmälle. Viimeksi mainittu ailahtelee, mutta oikeana päivänään ruuna on kyennyt voittamaan isojakin kisoja. Sekä Barkov Evoa että Thai Explosivea valmentaa pihtiputaalainen Antti Ojanperä.
Lisäksi Mäenalanen omistaa marsalkka Mannerheimin viimeisen ratsun mukaan nimetyn siitostamma Käthyn ja tämän keväällä syntyneen varsan. Pienokainen ponnisti maailmaan Suomen kannalta kullanhohtoisten jääkiekon MM-kisojen aikaan.
”Annoin tammavarsalle nimeksi Making Miracles. Se oli kisojen tunnuslause”, Mäenalanen lausuu.
Kymenlaakso-ajon karsinnan vuonna 2017 voittaneen Käthyn ura katkesi vaivojen vuoksi kesken. Making Miraclesin isä on ruotsalainen huippuori Maharajah. Mäenalanen kehuu sekä varsaa että sen emää.
”Käthy hoitaa varsaansa tosi tunnollisesti. Making Miracles on komea, ja sillä on jalat just niin kuin kuuluukin.”
Mäenalanen sanoo, että hän satsaa jatkossakin Käthyn varsoihin. Uutta kilpahevosta Mäenalanen ei aktiivisesti etsi.
”Pitää olla erittäin hyvä hevonen ja hinta kohdallaan, että ostaisin. Kasvattaminen on ihan oma maailmansa. Siinä näkee hevosen koko kaaren.”
Kiekkomiehen kaartiin kuuluu tällä hetkellä vain lämminverisiä. Suomenhevonenkin on ollut omistuksessa.
”Aikoinaan oli Tytön Haaste, mutta se ei mennyt meillä kuin laukkaa”, Mäenalanen toteaa.
Mäenalasen kevät oli ikimuistoinen. Maajoukkueen kanssa tuli kultaa ja kunniaa paitsi MM-kisoista myös olympialaisista. Seurajoukkueessaan Kärpissä hän oli sisäisen pistepörssin ykkönen.
Lätkäjätkä veti MM-kisojen jälkeen kuukauden verran henkeä. Juhannuksen mentyä oli paluu arkeen edessä.
”Kerran päivässä treenataan hyvällä porukalla. Kesäliigaa pelataan sitten iltaisin ja pidetään jäätuntumaa yllä”, Mäenalanen kertoo.
Hänen tiensä vie tulevaksi kaudeksi ulkomaille. Osoite julkistetaan vajaan kahden viikon kuluttua.
”En pode koti-ikävää ulkomailla ollessani. Tässä iässä on hyvä käydä muuallakin, ja Oulun piippuja ehtii katsella sitten vanhempana. Mihin tahansa menenkin, niin Oulu on kuitenkin kotini”, Mäenalanen linjaa.
Sen verran hän paljastaa, että siellä, missä hän ensi kaudella kiekkoilee, pystyy harrastamaan myös raveja.
Mäenalanen on seurannut edelliskesinä Suur-Hollola-ajot paikan päällä virkaveljensä Antti Pihlströmin kanssa. Lahden suurtapahtuma jäi tänä vuonna päällekkäisyyksien vuoksi väliin. Mäenalanen harmittelee, että hän joutuu passaamaan myös ravikesän muut isot kisat.
”Siinä on kaikenlaista hässäkkää, ja Kuninkuusravien aikaan täällä Oulussa on Qstock. Vaikka en Forssaan lähdekään, niin Kunkkarit seuraan tiiviisti, kuten olen tehnyt kymmenen viimeistä vuotta. Äimäraution iltaraveissa pitää kyllä päästä kesällä käymään.”
Kuninkuuskisassa Mäenalanen on vaihtanut leiriä. Viime vuonna hän seisoi Evartin joukoissa, mutta Forssassa hänen suosikkinsa on Parvelan Retu.
”Orin ei tarvitse edes ravata kaikilla matkoilla, silti se on kuningas. On se Retu vaan niin hurja”, Mäenalanen suitsuttaa tuoretta Suur-Hollola-sankaria.
- Osaston luetuimmat
