Voisiko suomalaiskeksintö helpottaa kaupunkitallien lantaongelmaa? – Pikahygienisointi tekee ongelmasta myyntituotteen

IP-Innovaatiot Oy:n yrittäjä Ilpo Pölönen kertoo suunnitelleensa ja rakentaneensa ensimmäisen prototyypin lannan pikahygienisointilaitteesta jo viime vuosikymmenellä. Näinä viikkoina laitteesta on tullut uusin malli ja sitä testataan parhaillaan.

Pölösen mukaan pikahygienisointilaite sopisi hyvin suurille kaupunkitalleille ja tallialueille, joilla on ongelmia löytää lannan vastaanottajia. Tai jos niitä löytyy, ovat kuljetusmatkat pitkiä ja synnyttävät jatkuvia kustannuksia.

”Tämä voisi olla erinomainen laite esimerkiksi raviratojen yhteydessä oleville talleilla. Ratatalleissa voi olla jopa 300 hevosta. Lanta-asia tulisi kuntoon, kun alueella olisi vain yksi yhteinen lantala, eikä jokaisella omia.”

Kaupungeissa olevilta talleilta hygienisoitu lanta olisi helposti toimitettavissa. Pölönen peräänkuuluttaa esimerkiksi kaupunkien viherrakentamisyksiköitä havaitsemaan, että näin saisi lähellä tuotettua lannoitetta käyttöön.

”Isojen tallien käsitellylle lannalle tarvitaan luonnollisesti bulkkivastaanottaja.”

Pölösen kehittämällä pikahygienisointimenetelmällä lannasta saadaan EU:n sivutuoteasetuksen mukainen markkinointikelpoinen maanparannusaine.

”Lantahan on virallisesti kansanterveysriski. Pikahygienisointi hävittää siitä taudinaiheuttajat ja pellossa itävät siemenet”, Pölönen kertoo.

Hän toteaa, että 70 asteen lämmössä käsitelty lanta voidaan myydä esimerkiksi puutarhoihin tai viedä paikkoihin, joissa ei tarvita kompostointia.

”Ruokavirasto on luokitellut, että tällä tavalla käsitelty lanta on maanparannusaine, jonka voi tulkintani mukaan laittaa liikkeelle suursäkeissä. Sitä ei kuitenkaan saa sekoittaa myytäviin multatuotteisiin, koska tällä menetelmällä käsitelty lanta ei ole aivan kypsä kompostituote. Bulkkitavarana se on kuitenkin käytettävissä”, toteaa Pölönen.

Pikahygienisointilaitteen keksijä on myös Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n tutkijayliopettaja ja laitetta on kehittämishankkeessa testattu Mustialassa HAMK:n tiluksilla.

”Toimintaperiaatteeltaan samantyyppisiä laitteita maailmalla on, mutta ne ovat huomattavan kalliita, koska niissä tekniikka on viety pitkälle.”

Pölösen laitteessa lanta syötetään kuljetushihnaa pitkin metallisiiloon, jossa se lämpiää − kuten tunkio − jopa yli 70 lämpöasteeseen.

”Sen jälkeen, täysin automaattisesti, pohjalta lähdetään ottamaan lantaa hygienisointiputkeen, jossa lämpötila ja tunnin aika varmistetaan. Laite poistaa hygienisoitua tuotetta sykäyksittäin pieninä määrinä. Pienistä määristä kerrallaan kertyy kuitenkin vähintään kolmasosa siilon tilavuudesta vuorokaudessa.”

Tämän jälkeen voidaan päivittäin lisätä siilo täyteen ja hygienisointilaitteen kautta käsitellä kolmasosa siilon sisällöstä. Laitteen toiminta jatkuu täysin automaattisesti, kun siilo pidetään koko ajan täynnä.

”Laite vaatii ympärilleen rakenteita, paitsi jos käsittelypaikassa sattuu olemaan kahdessa tasossa lattioita”, Pölönen kertoo.

”Mikäli pikahygienisoitua lantaa myydään, on käsittelytiloihin järjestettävä niin sanottu puhdas puoli, missä käsiteltyyn lantaan ei ole mahdollista esimerkiksi lintujen ja jyrsijöiden päästä.”

Siilon mitoitus tehdään Pölösen mukaan lannan tuotannon mukaan.

”Jos tallilla on 20 hevosta, syntyy lantaa laskennallisesti kuutio päivässä. Tällöin siilon on oltava kahden-kolmen kuution kokoinen.”

Pelkän pikahygienisointilaitteen kustannus muutaman hevosen talleilla on kehittäjän mukaan noin tuhat euroa per hevonen. Mitä isompi talli on, sitä pienempi on laitekustannus hevosta kohti. Lisäkustannuksia siilosta, kuljettimista ynnä muista rakenteista tulee Pölösen mukaan arviolta 50 prosenttia itse laitteen kuluihin.

Jatkojalostussuunnitelmiakin hänellä on.

”Hygienisoinnissa kuivikelanta kuivahtaa jonkin verran ja osa siitä voidaan kierrättää takaisin kuivikepohjaksi hevosille.”