Korona-ahdistus hellitti ratsailla ja tallilla – tutkimuksen mukaan virkistysratsastus kohensi nuorten mielialaa pandemian aikana

COVID-19-pandemia koetteli keväästä 2020 vielä vuoden 2022 alkupuolelle asti maailmaa ja rajoitti ihmisten elämää monin tavoin. Pandemia-ajan moninaisia seurauksia on selvitetty tutkimuksilla jo koronan aikana.

Tänä vuonna julkaistu, koronahuipun aikana tehty kanadalaistutkimus selvitti harrasteratsastuksen merkitystä neurotyypillisten nuorten mielialaan ja stressin voimakkuuteen koronaeristyneisyyden aikana.

Pieniotantaisen pilottitutkimuksen kohteena oli ryhmä lapsia ja nuoria, jotka eivät lukeutuneet mihinkään riskiryhmään eikä heillä ollut nepsykirjon diagnooseja.

Tutkijoiden tavoitteena oli pilotillaan hahmottaa, parantavatko pandemian huipulla virkistystarkoituksessa pidetyt perus- ja alkeistason ryhmäratsastustunnit sekä niihin liittynyt hevosten hoitaminen nuorten hyvinvointia.

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lapsuuden ja nuoruuden stressillä ja ahdistuksella voi olla kielteisiä seurauksia, jotka liittyvät aikuisiän sosiaalisten ja terveysongelmien kehittymiseen.

Tutkimusryhmä toteaa, että vaikka koronapandemian pitkän aikavälin vaikutukset ovat vielä osittain tuntemattomia, on mahdollista, että pandemia on aiheuttanut lisää stressiä lapsille ja nuorille erityisesti sosiaalisen kanssakäymisen rajoitusten vuoksi.

”COVID-19-pandemian aikana lapsilla ja nuorilla oli suuri riski kokea ahdistusta ja stressiä, mikä epäilemättä vaikutti kielteisesti heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa. Vaikka tutkimukset ovat osoittaneet, että vuorovaikutus koiran kanssa tänä aikana oli hyödyllistä nuorten hyvinvoinnille, ei hevosen ja ihmisen vuorovaikutuksen merkitystä ei ole tutkittu riskiryhmien ja psyykkisten tai fyysisten sairauksien ulkopuolella”, kirjoittavat tutkijat lähtöasetelmastaan.

Tutkimukseen osallistuneet lapset ja nuoret jaettiin tallilla pienryhmiin, joissa he ohjattuina myös hoitivat hevosia ennen ja jälkeen ratsastuksen. Tasoryhmissä oli aloittelevia ja jo ratsastuksen perusasiat osaavia lapsia ja nuoria.

Tutkimukseen osallistujien tuntemuksia selvitettiin kymmenkohtaisella tieteellisellä kyselytutkimusasteikolla (10 PANAS-C) aina ennen tallilla alkavaa hevosten hoitoa ja ratsastusta sekä uudelleen, kun ryhmä oli ratsastanut ja hevoset hoidettu.

Kysymykset liittyivät nuorten kokemiin negatiivisiin ja positiivisiin tuntemuksiin vuorovaikutuksesta sekä hevosen että muiden toiminnassa mukana olevien ihmisten kanssa. Myös lasten ja nuorten mukana oleville huoltajille tehtiin kyselyt.

Kyselytutkimusten tulokset analysoitiin tilastollisella menetelmällä ja tuloksista tulkittiin kunkin osa-alueen merkitsevyys.

Pilottitutkimuksen tulokset osoittivat, että ratsastus- ja hevostoiminta voi tehokkaasti lisätä osallistujien mielialaan ja stressikokemukseen liittyvää positiivista vaikutusta ja vähentää negatiivista vaikutusta.

”Ratsastus parantaa tehokkaasti mielialaa ja vähentää stressiä riskiryhmiin kuulumattomilla, neurotyypillisillä nuorilla. Ratsastuksen tehokkuuteen vaikuttaa hevosen ja ratsastajan vuorovaikutuksen laatu”, toteavat tutkijat.

Positiivisten vaikutusten lisääntyminen ja negatiivisten vaikutusten väheneminen hevostoiminnan ja ratsastuksen aikana olivat merkittäviä, mutta selvimpiä siinä ryhmässä, jossa jo enemmän osaavat ratsastajat saivat aikaan hyvän vuorovaikutuksen hevosen kanssa. Hevosen rooli oli tärkeä.

Linkki Journal of Equine Rehabilitation-tiedejulkaisun artikkeliin.