

Niistä ensimmäisistä suomenmestaruuksistaan Karri Alameren ja hänen vaimonsa Catharina Sunesdotter-Alameren kuopus Desirée Alameri toikin juniorien hopeamitalin.
Isosisko Cecilia Alameri-Nordgren ei innostunut yhtä palavasti kilpailemisesta kuin pikkusisarensa, jolle on kertynyt menestystä askellajiratsastuksessa aina PM- ja MM-tasolta asti.
”Erityisosaamisaluettani on aikoinaan ollut hevostrailerin vetäminen”, päivätyössään Oma Säästöpankin toimitusjohtajana työskentelevä Karri Alameri naurahtaa.
Aivan alkuun, reilusti alle kymmenvuotiaina, Alamerien tyttäret kävivät ponitunneilla. Perheystävillä oli kuitenkin islanninhevosia, ja ne veivätkin koko perheen mukanaan aivan erityiseen ratsastuksen ja hevoskulttuurin maailmaan.
Perheeseen hankittiin kaksi islanninhevosta.
Vaikka Karri Alameri ei itse ole ratsastanut säännöllisesti, kertoo hän viehättyneensä omien sanojensa mukaan mahtavaluonteisista ja monipuolisista islanninhevosista sekä niiden perinteisestä pitotavasta laumoissa suurilla laitumilla ja yhteisöllisestä kulttuurista harrastuksen ympärillä.
Niin paljon, että suostui viime syksynä ryhtymään Suomen islanninhevosyhdistyksen puheenjohtajaksi.
”Ensin sitä tulee mukaan islanninhevosyhteisöön, tutustuu ihmisiin ja tekee vähän talkootyötä tallilla. Seuraavaksi kysytäänkin mukaan taustatöihin”, kuvaa Alameri lipumistaan syvemmälle rotujärjestön toimintaan.
Harrastuksen huippuhetkiä hän kertoo kokeneensa Desirée-tyttärensä hevosenhoitajana maailmalla arvokilpailuissa.
”Onhan se iso luottamuksen osoitus ratsastajalta, kun luottaa siihen, että toinen hoitaa hänen kilpakumppaniaan ja katsoo, että kaikki on hyvin”, Karri kuvailee.
”Islanninhevosen luonne yleisesti on niin mahtava, että tällainenkin hevosenhoitaja voi sitä käsitellä. Ne eivät ole liian herkkiä käsittelylle, vaikka ratsuina kilpaissikat herkkiä ovatkin.”
Tyttärensä matkassa isä on päässyt näkemään islanninhevosmaailman kulissien taakse neljästi PM-kilpailuissa ja kahdesti MM-kilpailuissa.

Arvokilpailuissa maiden välinen taisto on tiukkaa, mutta Alameren mukaan ”islanninhevosyhteisöllisyys” on vahvaa ja kansainvälistä.
”Kisat ovat aina kisoja ja maat kilpailevat keskenään, mutta tietyllä tavalla rotu ja siihen liittyvä tekeminen yhdistää ja luo ikään kuin sateenvarjon kaiken päälle. Onhan pelkästään jo se erityistä, että kilpailuissa kaikki hevoset ovat islanninhevosia.”
Edelleen hän käy useita kertoja vuodessa seuraamassa tyttärensä ratsastuskilpailuja, pääsääntöisesti Tanskassa ja Ruotsissa. Pian haastattelun jälkeen onkin vuorossa matka Etelä-Ruotsiin, luonnollisesti ratsastuskilpailuja seuraamaan ja tytärtä tapaamaan.
Alamerien 29-vuotias Desirée-tytär on jo vuosia asunut Tanskassa, jossa hän avomiehensä kanssa omistaa hevostilan, jolla asuu parisenkymmentä islanninhevosta.
Muualla päivätöissä käyvän pariskunnan vapaa-aika kuluu hevostilalla ja askellajiratsastuksen treeneissä sekä kilpailuissa.
”Ei tytärtä oikein Suomeen saa tulemaan, joten meidän on pakko mennä Tanskaan häntä katsomaan”, Alameri hymähtää.
Samaan hengenvetoon hän toteaa, että Tanskan Aalborgissa Stutteri Alsbjergin tiluksilla hän erityisesti nauttii suurilla alueilla vaeltavan hevoslauman touhujen seuraamisesta.
63-vuotias Alameri on tehnyt finanssimaailmassa pitkän uran. Ennen nykyistä Oma SP:n toimitusjohtajan pestiään hän on työskennellyt johtotehtävissä Säästöpankkiryhmässä, OP Ryhmässä ja Danske Bankissa.