
Kun hevonen ontuu, se alkaa liikkua epäsymmetrisesti, mutta voiko hevosen epäsäännölliseen liikkumiseen olla muita syitä kuin kipu, pohtivat Ruotsin maatalousyliopiston (Svenska Lantbruksuniversitet, SLU) tutkijat. Ensimmäinen osa tutkimussarjasta on julkaistu.
SLU:n tutkimusprojektin ensi vaiheessa mitattiin ja analysoitiin 54 maitovarsan liikemallia objektiivisella liikeanalyysijärjestelmällä. Varsojen pään, sään ja lantion liikettä mitattiin anturien avulla suoralla ravissa.
Mittausmateriaalista selvitettiin, varsojen oikean ja vasemman puolen liikkeen väliset erot, eli kuormittavatko varsat jalkojaan tasaisesti.
Liikkeen epäsymmetriaa mitattiin kahden rotuisista varsoista. Tutkituista yksilöistä 31 oli Ruotsin puoliverisiä (SWB) ja 23 lämminverisiä ravivarsoja.
Tutkimukseen otettiin 4–13 viikon ikäisiä, kliinisen tutkimuksen perusteella terveitä ja ontumattomia varsoja. Varsoja ei esimerkiksi röntgenkuvattu ennen tutkimusta. Tutkijat toteavat, että kliinisessä tutkimuksessa mahdollisesti havaitsematta jääneet tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat saattaneet vaikuttaa tuloksiin.
Tulokset osoittivat, että 45 prosenttia SWB-varsoista ja 83 prosenttia ravurivarsoista liikkui ravissa suoralla epäsymmetrisesti.
”Epäsymmetrian esiintyminen oli yllättävän suurta nuorilla varsoilla, vaikka niiden rasitusvamma- ja loukkaantumisriskin oletetaan olevan alhainen”, tutkijat kirjoittavat julkaisussaan.
Useat varsat herättivät tutkijoiden mielenkiinnon mittauksissa osoittamalla suurta vaihtelua askelten välisen liikkeen epäsymmetrian asteessa. Vastaava liikkumistapa on harvoin havaittavissa kliinisessä tutkimuksessa ontuviksi todetuilla hevosilla.
Useat varsat herättivät tutkijoiden mielenkiinnon mittauksissa osoittamalla suurta vaihtelua askelten välisen liikkeen epäsymmetrian asteessa.
Tutkimuksessa havaittu liike-epäsymmetrian ero puoliveri- ja ravurivarsojen välillä kiinnostaa tutkijoita niin paljon, että lisätutkimusta aiheesta on tulossa.
Lämminveristen ja muiden hevosrotujen välisiä eroja liikkeen epäsymmetria esiintyvyyden välillä ei ole tilastollisesti testattu. Aiemmat tutkimukset kuitenkin kertovat, että liikkeen epäsymmetriaa esiintyy enemmän lämminveriravureilla.
Syytä tähän ei tunneta, mutta tutkijoiden mukaan geeneillä saattaa olla osuutensa asiaan. Useilla lämminverihevosilla on DMRT3-geeni, eli niin sanottu ”ravivarmuusgeeni”, joka helpottaa liikkeen koordinaatiota nopeassa vauhdissa ja mahdollistaa lateraaliset askellajit.
Tutkijat toteavat, että näiden niin sanottujen AA-hevosten jalkojen liikeradat saattavat liittyä liike-epäsymmetrian yleisyyteen. Ravivarmuusgeenin vaikutuksesta on tarkoitus tehdä lisätutkimuksia.
Varsan liikkeen epäsymmetria saattaa tutkijoiden mukaan johtua synnynnäisestä lateraalisuudesta, kuten meidän ihmisten oikea- tai vasenkätisyys. Tutkimuksen tekijät kirjoittavat, ettei kuitenkaan voida sulkea pois sitä, että jotkin varsojen liikkeen epäsymmetrioista johtuivat traumaattisista vammoista tai synnynnäisistä sairauksista, kuten esimerkiksi irtopaloista.
Mahdollisesti synnynnäisen liike-epäsymmetrian tutkimus jatkuu SLU:ssa.