

Ville Vaurio Dantella ja Stella Hagelstam Kiss Me’llä ottivat Norjan Kristiansandissa viime viikolla kansainväliset voitot. Samana viikonloppuna Emma Kanerva kilpaili Hagenissa neljän tähden tasolla. Hän ratsasti todennäköisellä olympiahevosellaan Greek Airilla GP:ssä 72 prosenttia ja grand prix specialissa 70,702.
Mukana hänellä oli myös tamma Feldrose FRH, joka sai GP:stä prosentit 69,196 prosenttia ja vapaaohjelmasta 76,400 prosenttia. Näyttävä ja luonteikas Feldrose ei kuitenkaan ole hitustakaan suomalaisomistuksessa, joten sen ei ole edes periaatteessa mahdollista osallistua Kanervan kanssa olympialaisiin.
Kanerva toteaa, että Hagenin jälkeen tunnelmat olivat positiiviset, vaikka parannettavaakin löytyi.
”GP:ssä Greek Air oli tosi hyvä ja oikein mukavan tuntuinen ratsastaa. Kaikki onnistui”, Kanerva kiittää.
Hän myöntää, että samalla radalla olisi voinut saada paremmatkin pisteet.
”Hevonen oli paljon, paljon, paljon parempi kuin Aachenissa, jolloin se sai 71 prosenttia. Mutta tuomarit ovat keskustelleet näiden kohujen jälkeen, ja he eivät nyt ehkä uskalla antaa niin hyviä pisteitä, ettei tule sanomista”, Kanerva miettii.
GPS-luokasta hän toteaa, että pitkä matka verryttelystä kilpa-areenalle yllätti, viimeistely jäi vähän heikoksi ja hevonen nuupahti radalle.
”Ainakin tässä oppi, että jos välimatka on pitkä, on pidettävä vireystila yllä”, Kanerva toteaa.

Ensi viikonloppuna Kanerva kilpailee Redefinissä Mist of Titaniumilla. Sen jälkeen hänen ykköshevosensa eivät todennäköisesti kilpaile lainkaan toukokuussa. Kesäkuussa ykköshevoset tekevät vain yhden kilpailun.
”Ja sitten lähdetään Pariisiin”, Kanerva sanoo. ”En halua kilpailla Greek Airilla liikaa, vaan pitää sen nyt vain kunnossa ja hyvällä tuulella.”
Entä onko Feldrose Los Angelesin hevonen?
”Se on neljä vuotta eteenpäin, eli Feldrose on silloin 16-vuotias. Eihän sitä tiedä, mutta mennään nyt olympialainen kerrallaan”, Kanerva naurahtaa.
Kaikella todennäköisyydellä Suomen joukkueessa ratsastaa Kanervan lisäksi Henri Ruoste Quentanolla. Kolmannelle paikalle ja vararatsukon paikalle taas on tunkua, ja sen myötä suomalaiset kouluratsastajat kilpailevat nyt ahkerasti.
”Ei nosteta kättä pystyyn, vaan voitetaan uudestaan hevosen luottamus omalle puolelle.” Ville Vaurio
Norjassa Kristiansandissa kilpailleet Stella Hagelstam ja Ville Vaurio ottivat molemmat askelen eteenpäin. Vaurio voitti Dantella GP:n perjantaina prosentein 68.565, mutta vapaaohjelmassa ratsukko jäi kolmanneksi, kun hevonen säikkyi alussa ja myös kesken ohjelman. Kürin prosentit olivat 67.610.
”Kahtiajakoiset tunnelmat. Hyvät jutut olivat hyviä, huonot huonoja”, Vaurio summaa.
”Kür lähti lapasesta, Dante pelkäsi ehkä musiikkia. Näistä täytyy oppia, ja ensi kerralla laitetaan musat pienemmälle. Nämä ovat ekoja kertoja ja oppimatkoja”, Vaurio sanoo.
Danteen hän on kaikkiaan tyytyväinen. Siinä on paljon enemmän hevosta kuin ensi silmäyksellä ehkä arvaisi. Vapaaohjelmassa ratsukko sai vaikeuksista huolimatta esimerkiksi käynnistä, toisesta vaihtosarjasta ja piruetista seiskapuoltakin.
Miten ratsastaja oikein onnistuu saamaan hevoseen niin pian uuden kontaktin, kun se oikein säikähtää?
”Ei siinä auta kuin rimpuilla. Ajattelin, että kyllä tästä saadaan jotain raavittua kasaan. Aina pitäisi ratsastaa kilpailuissakin harjoitusmielessä. Mutta jos joku eläinaktivisti sanoo, että tällaisessa tilanteessa pitää keskeyttää, olen eri mieltä. Ei nosteta kättä pystyyn, vaan voitetaan uudestaan hevosen luottamus omalle puolelle. Ei kilpailla, vaan yritetään saada se rentoutumaan radalla”, Vaurio selittää.

11-vuotias Dante tekee vasta ensimmäistä GP-kauttaan. Siihen nähden olympialaiset ovat kova tavoite, ja Vaurio jarrutteleekin, että ne eivät varsinaisesti ole tavoite,
”Mutta sen verran seuraan kouluratsastusta, kun harrastan sitä, että joukkueen kolmas jäsen ja varajäsen eivät ole ihan selviä. Me tarvitsisimme Danten kanssa valmistautumiseen kuusi kuukautta tai vuoden lisää. Mutta Suomella on ollut joukkue olympialaisissa viimeksi vuonna 1988! Ajattelin, että minua kaduttaisi, jos kolmannen tai neljännen paikan tulostaso jäisi matalaksi, enkä olisi yrittänyt.”
”Kun harjoittelemme GP-ratsastusta, voimme tehdä sen nyt kansainvälisellä tasolla, mutta järkevillä panostuksilla. Katsotaan, onko meistä siihen. Erittäin nöyrin mielin tässä ollaan, eikä missään tapauksessa olla menossa henkseleitä paukutellen Pariisiin”, Vaurio painottaa.
”Hevonen on ollut älyttömän hyvä.” Stella Hagelstam
Stella Hagelstamin piti pyrkiä olympialaisiin hevosella Gin Tonic, mutta ajatus kaatui hevosen epävarmuuteen kilpailutilanteissa. Tilalle nostettu 9-vuotias Kiss Me voitti perjantaina Norjassa 3 ratsukon GPS-ohjelman lupaavin prosentein 68.957.
”Ajattelin, että jos en lähde kilpailemaan, en tiedä, kuinka valmis tai ei-valmis hevonen on. Tässä se selviää, ja on mennyt todella positiivisesti. Hevonen on ollut älyttömän hyvä”, Hagelstam kertoo.
Ensimmäisissä kilpailuissa Ypäjällä maaliskuussa oli vielä epävarmuutta.
”Niihin kilpailuihin tuli niin lyhyt valmistelu. Treenissä harjoittelen hevosten kanssa aina yhtä tai kahta GP-liikettä kerrallaan, ja sitten kun kisat lähestyvät, laitan liikkeitä yhteen ja teemme ohjelmaa. Ypäjällä en ehtinyt kasata ohjelmaa treeneissä, ja täsmällisyys ja hienosäätö jäivät puuttumaan”, Hagelstam selittää.
Nyt Norjassa normaalilla valmistelulla hevonen oli heti vakaampi, tasaisempi ja virheettömämpi, vaikka tuuliset olosuhteet toivat monille hevosille haasteita.
”Parempi fiilis kuin ikinä ennen.” Stella Hagelstam
Vappuviikolla miltei kaikki suomalaiset kansainväliset GP-kouluratsukot ovat radoilla. Kilpailemassa ovat Anu Sironen Fiorettolla Windsorissa Iso-Britanniassa, Henri Ruoste Quentano 2:lla Mannheimissa Saksassa, Emma Kanerva ja Mist of Titanium sekä Yvonne Österholm ja Ironman H Redefinissä Saksassa. Joanna Robinson Glamouralinella, Mikaela Soratie Invinciblellä ja Susanna Steinberg Rhapsodiella starttaavat Exloossa Hollannissa.
Tanskan Aalborgissa kilpailevat Elisabeth Ehrnrooth Daytonalla, Stella Hagelstam Kiss Me’llä, Anna Tallberg Grevens Zorrolla sekä Ville Vaurio Dante NL:llä.
Hagelstam kertoo, että tunnelma koulujoukkueeseen pyrkivien kesken on hyvä.
”Parempi fiilis kuin ikinä ennen. Meillä on ollut yhteisiä palavereja, ja on kivaa, kun kisoissa on useita suomalaisia. Kaikki ovat iloisia, että on niin hieno tilanne, että meillä on joukkue olympialaisissa. Kaikki tavoittelevat omaa parasta suoritusta, eikä meillä ole kamalaa kisaa keskenämme”, Hagelstam näkee.