

Jan-Olov Perssonin Järvsöfaks juoksi tasan 20 vuotta sitten edelleen voimassa olevan kylmäveristen absoluuttisen ME-tuloksen 17,9a.
Tähän mennessä lähimmäksi Järvsöfaksin ME-tulosta on päässyt V.G. Voitto. Seppo Suurosen valmentama V.G. Voitto voitti viime vuonna Mikkelissä Suurmestaruuden tuloksella 18,2a.
Ennen V.G. Voittoa ME-lukemia hätyytteli norjalainen huippuori Odd Herakles kaudella 2020. Ennätyksensä 18,4a Odd Herakles juoksi kesäkuussa Bjerkessä Oslo GP -päivän kylmäverilähdössä Tom Erik Solbergin ohjastamana.
Samana kesänä suomalaisohjastaja Jorma Kontio ajoi Odd Heraklesin voittoon Ruotsin Bollnäsissä ajalla 18,5a. Urallaan lähes 12 000 voittoa ajanut Kontio tuntee superluokan kylmäveriset monelta vuosikymmeneltä ja kaikista kylmäverimaista.
Suomenhevosilla hän on saavuttanut lähes kaiken, muun muassa ravikuninkuuden Antti Ojanperän valmentamalla Jokivarren Kunkulla. Sillä Kontio on myös ajanut kovimman suomenhevostuloksensa. Jokivarren Kunkku oli Kontion ajamana toinen vuoden 2016 Elitkampenissa ajalla 18,6a. Kisan voitti kymmenystä kovemmalla ajalla Vitter.

Mikään muu Kontion ajama kylmäverinen ei kuitenkaan kestä vertailussa Järvsöfaksiin. Kontio ajoi Järvsöfaksilla vuosien varrella kolme kisaa, jotka kaikki kaksikko voitti. Jan-Olov Perssonin ja Jorma Kontion lisäksi Järvsöfaksilla ajoi kilpaa vain Lars Lindberg yhden hylkäykseen päättyneen startin verran.
”Järvsöfaksin ajaminen oli unohtumaton kokemus. En ole koskaan ajanut parempiluokkaisella kylmäverisellä. Odd Herakles ja Jokivarren Kunkku ovat muista ajamistani sitä lähimpänä”, Jorma Kontio summaa.
Kontio muistaa hyvin myös Odd Heraklesin voittojuoksun Bollnäsissä. Kontio ei pidä mahdottomana, että Odd Herakles olisi tuolloin voinut jopa hätyytellä Järvsöfaksin maailmanennätystä.
Odd Heraklesin kisan väliajat olivat 18,4-19,5-17,1, eli toisen 500 metriä se veti ”vain” 20,6-vauhtia.
”Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt yrittää ajaa sillä matkalla kovempaa. ME-tulos olisi ehkä ollut mahdollinen, ja kyllä siitä mahdollisuudesta valmentajan kanssa puhuttiinkin etukäteen”, Kontio muistaa.
”Vaikea kuitenkin mennä sanomaan, olisiko Odd Herakles lopettanut seitsemäätoista, jos välipuolikas olisi ajettu kovempaa. Ainakin jos sillä olisi ollut kova kirittäjä rinnalla, ME-tulos olisi varmaan ollut mahdollinen.”

Vaikka maailmanennätys on vanha, kaikkiaan kylmäveristen huippunopeudet ovat kehittyneet hurjasti. Viime sunnuntaina Norjan Jarlsbergissä Stumne Fyr ja Tangen Bork avasivat ensimmäisen puolikkaan peräti 12,5-vauhtia, ja palan matkaa ne menivät reilusti alle 1.10-vauhtia.
Alun jälkeen vauhti tietysti tasaantui. Kierros mentiin aikaan 17,5, ja Brenne Borken voitti lopulta ylivoimaisesti nykyisin jo lähes arkiselta tuntuvalla ajalla 19,2a.
Jorma Kontio painottaa tasaisemman matkavauhdin olevan edellytys ennätysten syntymiselle.
”Ei ennätyksiä tule, jos alussa revitetään turhaan. Tasaisen kovalla vauhdilla niitä tulee, jos on tullakseen”, hän näkee.
Silmiinpistävää sekä Järvsöfaksin ME-juoksussa että Odd Heraklesin Bollnäsin juoksussa, on kummankin hevosen tekemä soolojuoksu.
”V.G. Voiton liikkeet, moottori ja juoksutekniikka ovat todella ainutlaatuisia.”
Ainakin aikuisten suomenhevosten ennätykset taas ovat viime vuosikymmeninä yleensä syntyneet tasaisten kamppailujen seurauksena. Jorma Kontion mielestä kylmäverisellä ei kuitenkaan ole suomenhevosta helpompaa ajaa soolojuoksua.
V.G. Voiton voittaessa ori kiri kaukaa takaa voittoon viimeisen 500 metrin aikana. Santtu Raitalan Evartti huolehtinut tasaisen reippaasta matkavauhdista. Päätöspuolikas kirjattiin Evartille 19-vauhtiseksi. V.G. Voitto tuli näin ollen viimeisen puolikkaan paljon nopeammin.

Kaiken nähnyt ravilegenda uskoo V.G. Voitolla olevan kaikki edellytykset Järvsöfaksin ennätyksen kaatamiseen.
”Kunhan ori alkaa keskittyä kilpailemiseen vielä paremmin, ennätyksen rikkominen on sille hyvinkin haarukassa”, Kontio näkee. ”V.G. Voiton liikkeet, moottori ja juoksutekniikka ovat todella ainutlaatuisia.”
Kontio ei poissulje uuden ME-tuloksen syntymistä viikon kuluttua Mikkelin Suurmestaruudessa. Mikkelissä ja Bollnäsissa juostut kovat tulokset viime vuosina eivät ole sattumaa.
”Tällä hetkellä Bollnäsissa ja Mikkelissä on parhaat kaviourat ennätysten juoksemiseen. Ei ole sattumaa, että niillä ajetaan kovia tuloksia.”
Samalla Kontio muistuttaa ennätysten syntymisen olevan aina pienistä asioista kiinni.
”Vaikka kuinka etukäteen ajattelisi ajavansa ennätysaikoja, muuttuvia tekijöitä on älyttömästi.”