Uransa 177 startistaan 124 voittanut Spikeld kilpaili kerran Suomessa. Ori oli Rune Wiigin ohjastamana mukana vuoden 1999 Erkon Pokaalissa. Ori sortui laukkaan Vieskerin voittaessa lähdön ennen Matukkaa. Kuva: Petri Johansson / TR Bild
Järvsöfaksin maailmanennätys täyttää 20 vuotta – 17,9a on kylmäveristen maaginen lukema
Ennätykset on tehty rikottaviksi, mutta yksi pitää sitkeästi pintansa. Järvsöfaksin tarunhohtoinen maailmanennätys 17,9a täyttää lauantaina 20 vuotta.Tilaajalle
Jan-Olov Perssonin ohjastama Järvsöfaks alitti ensimmäisenä kylmäverisenä 18-rajan Gävlessä heinäkuun 12. päivä 2005. ME tulos 17,9a on kestänyt jo 20 vuotta. Kuva: Petri Johansson / TR BildRavimaailmassa vietetään lauantaina poikkeuksellista merkkipäivää, kun Järvsöfaksin juoksema kylmäveriravureiden absoluuttinen maailmanennätys täyttää 20 vuotta.
Ruotsalainen Järvsöfaks pysäytti kellot Gävlen raviradalla 12. heinäkuuta 2005 osoittamaan kilometriaikaa 1.17,9a.
Ennätys alitti norjalaisen Spikeldin viisi vuotta aiemmin juokseman maailmanennätyksen kilometriajassa kuudella kymmenyksellä.
Vuonna 1994 syntynyt ja vuonna 2020 kuollut Järvsöfaks oli monella mittarilla ainutlaatuinen hevonen. Se voitti vuonna 2009 päättyneellä urallaan 201 lähtöä ja ansaitsi yli 21 miljoonaa kruunua. Siitoksessa ori jätti yli 1100 jälkeläistä.
Järvsöfaksin poikkeuksellisuus tiedettiin jo oriin kilpailu-uran aikana, mutta sen maailmanennätyksen kesto on vain alleviivannut Järvsöfaksin suuruutta. 20 vuotta on todella pitkä aika minkä tahansa ennätyksen voimassaoloajaksi, puhumattakaan siitä, että kyse on rodun absoluuttisesta ennätyksestä.
Modernin raviurheilun aikana kylmäveristen absoluuttinen ME on muiden juoksemana kestänyt korkeintaan kuusi vuotta. Lämminveristen puolella pitkäaikaisimpia ennätyksiä on ollut Varennen Mikkelissä vuoden 2002 St Michel -voittajana juoksema 09,3a, joka kesti maailmanennätyksenä kymmenen vuotta, kaksi viikkoa ja kolme päivää.
Järvsöfaksin tulos on säilynyt ME-aikana nyt tuplasti pidempään.
Ruotsin kautta aikojen menestynein kylmäverivalmentaja Jan-Olov Persson oli Järvsöfaksin osaomistaja ja valmentaja koko sen uran ajan. Ori on haudattu Perssonin Hudiksvallissa sijaitsevan kotitilan pihaan.
Urallaan tähän mennessä yli 2100 voittoa ohjastajana ja yli 3200 voittoa valmentaja ottanut Persson muistaa Järvsöfaksilla ajamansa Gävlen ME-juoksun edelleen kuin edellisen päivän.
Järvsöfaksin ME-juoksun väliajat olivat ensimmäiselle 500 metrille 18,5 kilometrille 17,7 ja viimeiselle 500 metrille 18,3. Vauhti siis oli kovimmillaan toisella 500 metrillä, jonka Järvsöfaks kulki alle 1.17-vauhtia.
”Minulla ei ollut edes kelloa mukana siinä lähdössä, mikä oli jälkikäteen ajateltuna aika uskaliasta. Ajoin näppituntumalla ja yritin kuunnella väliaikoja rataselostuksesta”, Persson nauraa.
”Tunnetta tuloksen julkistamisen jälkeen on edelleen mahdotonta kuvailla. Vieläkin se tuntuu ihan käsittämättömältä.”
Ennätyksen pitkään ikään Jan-Olov Persson suhtautuu tuttuun humoristiseen tapaansa.
”Sanoin ennätyksen aikoihin, että kahdenkymmenen vuoden päästä kylmäveriset juoksevat haamumailiaikoja eli vähintään 14,6-tuloksia. Nyt on kulunut kaksikymmentä vuotta, mutta Järvsöfaksin ennätys on edelleen rikkomatta. Kylmäverijalostus on tainnut mennä taaksepäin”, hän nauraa.
Jan-Olov Persson on käynyt kilpailemassa Suomessa usein. Kuva vuoden 2023 Nordic King -raveista. Kuva: Elina PaavolaVakavoituessaan Persson painottaa, kuinka vaikeaa ennätysten ajaminen saattaa olla. Hän muistuttaa yrittäneensä Järvsöfaksilla ME:n rikkomista useampaan kertaan ennen kuin onnistui siinä.
Ennen maailmanennätysjuoksuaan Järvsöfaksin ennätys oli 18,7a, eli se oli päässyt kymmenyksen päähän Spikeldin maailmanennätyksestä. Kun Spikeld elokuussa 2000 juoksi ennätyksensä 18,6a, siitä tuli samalla ensimmäinen 1.20-rajan alittanut kylmäverinen.
Järvsöfaks alitti 1.20-haamurajan yhteensä kymmenen kertaa. Ensimmäisen kerran ori onnistui siinä voittaessaan vuoden 2003 Elitkampenin ajalla 19,1a.
”Aikaisemmin maailmanennätystä tavoitellessani ajoin matkalla liian kovaa, mikä oli lopusta pois. Pitää olla malttia ajaa koko ajan tasaisen reipasta hevosen kapasiteetin ylärajoilla. Se voi kuulostaa helpolle, mutta ei todellakaan ole sitä”, Persson pohtii.
Perssonin mukaan monen asian pitää mennä kohdalleen ennätyksiä jahdattaessa. Järvsöfaksin kanssa ongelmana ei ollut kirittäjän tarve, sillä ori paineli täyttä vauhtia myös yksin. ME-juoksussa toiseksi sijoittunut tallikaveri Trollfager hävisi Järvsöfaksille kilometriajassa hurjaat 4,2 sekuntia eli kokonaisajassa liki seitsemän sekuntia.
”Joitakin ennätyksiä ei vaan rikota kovin usein.”
Jan-Olov Persson vertaa Järvsöfaksin ME-tulosta yleisurheilun ehkä tunnetuimpaan ennätykseen eli Bob Beamonin ME-tulokseen pituushypyssä. Yhdysvaltalainen Beamon hyppäsi vuonna 1968 Meksikon olympiakisoissa hurjan tuloksen 890, joka säilyi ME:nä peräti 23 vuotta. Beamonin ennätys rikottiin vasta Tokion MM-kisoissa vuonna 1991, kun Mike Powell liiteli tuloksen 895.
”Järvsöfaksilla on vielä kolme vuotta siihen, että sen ennätys olisi yhtä vanha kuin Beamonin, ja toisaalta Mike Powellin ennätys on kohta 34 vuotta vanha. Joitakin ennätyksiä ei vaan rikota kovin usein”, Persson myhäilee.
Öystein Tjomslandin Brenne Borken on Jan-Olov Perssonin mukaan hyvin mahdollisesti uusi ME-hevonen. Kuva: Terhi Piispa-HelistenLähimmäs Järvsöfaksin ME-tulosta on päässyt hallitseva ravikuningas V.G. Voitto. Seppo Suurosen valmentama ori juoksi Ari Moilasen ohjastamana viime vuonna Suurmestaruudessa tuloksen 18,2a.
Jan-Olov Persson uskoo ME-tuloksen rikkoutuvan lähiaikoina joko V.G. Voiton tai norjalaisen Brenne Borkenin juoksemana.
”Brenne Borkenin kanssa olemme olleet monesti samoissa lähdöissä. Sillä on kaikki ME-tulokseen vaadittavat ominaisuudet”, Persson kehuu.
”V.G. Voiton olen nähnyt vain videolta, mutta sekin on aivan huikea hevonen. Viime vuoden Suurmestaruudessa se oli todella kova, ja eikö se myös viime kisassaan Lahdessa kulkenut laukkansa jälkeen hurjasti? Olisi varmasti yleisöön menevä kisa nähdä Brenne Borken ja V.G. Voitto samassa lähdössä.”
V.G. Voitto ja Evartti ovat viime vuoden Suurmestaruudessa juoksemillaan ajoilla 18,2a historian toiseksi ja kolmanneksi nopeimmat kylmäveriset. Kuva: Terhi Piispa-HelistenYksi urheilussa usein spekuloiduista asioista on, kuinka vanhat mestarit riittäisivät nykyaikana. Jan-Olov Persson ei halua liiemmin spekuloida Järvsöfaksin menestystä nykyajan huippuja vastaan. Hän nostaa kuitenkin esiin tyylilleen uskollisesti pari asiaa Järvsöfaksin ainutlaatuisuudesta.
”Järvsöfaksin ME-juoksussa minä istun tikkusuorana tavallisissa kärryissä. Ei silloin maattu jenkkikärryissä. Se kertoo hevosen luokasta”, Persson kuvailee.
Toisena asiana Persson mainitsee Järvsöfaksilla kolme starttia ja yhtä monta voittoa ajaneen Jorma Kontion lausunnot hänen hevosestaan.
”Kun Kontiolta kysytään parhaita hänen ajamiaan hevosia, hän vastaa aina Varenne ja Järvsöfaks. Se kertoo minusta kaiken tarpeellisen”, Persson päättää selvästi liikuttuneena.
- Osaston luetuimmat
