Heidi Jääskeläisen voittokone L.Q.Widde palaa puolen vuoden tauolta maanantaina – 3-vuotias Tuhti-Kersantti treenaa Jörgen Westholmin kylmäveristen kanssa

Heidi Jääskeläisen osaomistama L.Q.Widde avasi uransa kahdeksalla perättäisellä voitolla. Kesän starteista tuloksena oli kaksi kakkosta, mutta sen jälkeen seitsemänvuotiaaksi kääntynyttä ruuna ei ole nähty tositoimissa.

Tulevana maanantaina hiljaiselo kuitenkin päättyy, sillä Jörgen Westholmin valmentama ruuna starttaa Rommen V64-pelin avaavassa täyden matkan ryhmässä. Omistaja-hoitaja Jääskeläinen on odottavaisella kannalla.

”Olimme ajatelleet yrittää ajaa pyrkivällä hevosella selästä tällä kertaa. Lähtöön ilmoitettiin kuitenkin ainoastaan yhdeksän hevosta. Näinpä L.Q.Widdelle on keulapaikka tarjolla.”

L.Q.Widde on opittu tuntemaan hyvin vauhdikkaana ja ravivarmana menijänä. Pitkä tauko nostaa kuitenkin Heidin mukaan laukkariskiä. Uran ainoa laukka tulikin juuri viime vuoden kauden avauksessa.

”Toivottavasti pää ei tällä kertaa vedä enemmän kuin jalat ehtivät juosta”, varoittaa Heidi.

Puolen vuoden pituiseen taukoon ei ollut yksittäistä suurempaa syytä. Meneväisellä hevosella halutaan kaiken olevan kunnossa starttiin ilmoitettaessa.

”Jaloissa ei ollut mitään. Tulehdusarvoissa oli välillä sanomista. Halusimme ottaa varman päälle ruunan kanssa. Tänä vuonna toiveissa on kilpailla säännöllisesti. Maanantain startti on vähän tilannekatsaus, missä mennään hevosen kanssa.”

Useamman vuoden Jörgen Westholmilla töissä olleella Heidillä on omien passihevostensa lisäksi työn alla myös kolmevuotias suomenhevosruuna Tuhti-Kersantti (i. Costello).

”Westholmilla on neljä kolmevuotiaaksi kääntynyttä kylmäveristä. Kohtapuoliin olisi tarkoitus alkaa ajaa enemmän porukassa varsoilla. Nuorilla kylmäverisillä on jotenkin vauhti helpommassa. Mielenkiintoista nähdä, kuinka suomenhevosvarsamme kehittyy kylmäveristen ikätoverien matkassa”, Jääskeläinen ennakoi.

Heidiä kiinnostaisi lähettää Tuhti-Kersantti kesällä Suomeen kilpailemaan kolmevuotislähdöissä.

”Jörgen ajaa maltillisesti kylmäverivarsoilla harjoituksissa. Useampi niistä menee kuitenkin kolmivuotiskesällä helponoloisesti 1.35-vauhteja. Josko meidänkin suomenhevosvarsamme olisi niissä vauhdeissa silloin."

Hän ei kuitenkaan halua ahnehtia liikaa etukäteen. "On joka tapauksessa mielenkiintoinen kokeilu treenata suomenhevosta kylmäveristen metodeilla.”

Kylmäverisen sekä suomenhevosen omistajana Heidi on seurannut mielenkiinnolla jälleen Suomessa virinnyttä keskustelua suomenhevosten ja kylmäveristen kilpailumahdollisuuksista.

”Asiasta Suomessa nousi mielestäni vähän liian iso meteli loppusyksystä. Loppujen lopuksi monikaan asia ei muuttunut. Ei ole keneltäkään pois, mikäli kylmäveriset täyttävät vajaita suomenhevoslähtöjä Suomessa ja suomenhevoset puolestaan Ruotsissa.”

Heidi painottaa kuitenkin samalla, että myös Ruotsissa asenteiden olisi muututtava kylmäverilähtöjä kohtaan. Hän näkisi mielellään sarjojen avautuvan keskisarjoista lähtien.

”Nollasarjat voivat olla rajattu kylmäverisille. Kylmäveri- ja suomenhevosaktiivina haluan nähdä mahdollisimman tasokasta kylmäveriurheilua. Kolmen kylmäverirodun olisi syytä olla samoissa lähdöissä jo uran alkuvaiheista lähtien.”

Heidin mukaan asenne kylmäveriyhteistyötä kohtaan on tällä hetkellä myönteinen Ruotsin puolella.

”Elitkampenin palkinnonkorotuksen uutisoinnin yhteydessä oli monta myönteistä kannanottoa niin Ruotsin kuin Suomen puolelta kansainvälisen kilpailunvaihdon tärkeydestä. Kylmäveriurheilun kehityksen kannalta kilpailuvaihto on tärkeässä osassa."

Hän arvelee, että Kuninkuusravien avaaminen voi olla liian radikaalia. "Ajattele kuitenkin, kuinka kiinnostavaa median olisi seurata vaikkapa Perssonin ja Tjomslandin valmistautumista kuninkuuskilpailuihin. Se olisi kansainvälistä kylmäveriraviurheilua parhaimmillaan.”