Laukaalaisella Tiina Eskosella on monta rautaa tulessa. Eskonen, 49, on eläinlääkäri, Laukaan ja Kuopion hevosklinikoiden omistaja, Killerin raviradan puheenjohtaja ja hevosenomistaja.
”Ja neljän lapsen äiti”, hän lisää. ”Kyllä tässä aika paljon kaikenlaista on, mutta en minä missään burnoutin rajalla keiku. Tykkään, kun on toimintaa, ja yrittämisestä minä kiksini saan.”
Laukaan hevosklinikka on Suomen vanhimpia ja tunnetuimpia yksityisiä klinikoita. Tiina Eskonen tuli klinikan osakkaaksi vuonna 2012, kun aiemmat omistajat Olli Kauko ja Antero Tupamäki myivät pääosan klinikasta Eskoselle ja myös klinikalla työskennelleelle eläinlääkäri Antti Kinnuselle. Samaan kokonaisuuteen kuului myös Kuopion hevosklinikka.
Omistusjärjestelyt jatkuivat heti seuraavana vuonna, kun omistajanelikko myi klinikan Animagi-ketjulle. Eskonen jatkoi klinikan palveluksessa, ja vuoden 2018 alussa hän osti klinikat kokonaan itselleen, kun välissä Evidensia-nimiseksi muuttunut ketju luopui hevosklinikoistaan Suomessa.
”Minä olen maatilan tyttö ja eläinlääkäri, eikä tuollainen bisnespuoli tullut minulle aiemmin mieleenkään”, Eskonen aloittaa.
”Kun ketju kovasti halusi ostaa, päädyimme myymään klinikat heille. Aika helppo päätös oli myös ostaa klinikat takaisin, kun niitä tarjottiin. Tiesin, että Laukaan klinikka on pärjäävä firma. Luotin meidän hyvään asiakaskuntaamme ja tietysti myös omaan ammattitaitooni.”
”Kyllä tässä aika paljon kaikenlaista on, mutta en minä missään burnoutin rajalla keiku. Tykkään, kun on toimintaa, ja yrittämisestä minä kiksini saan.”
Kaksi klinikkaa työllistää yhteensä 11 henkeä.
”On yrittämisessä oma stressinsä. Pitää olla henkilökuntaa ja heille pitää olla työtä, että rahat riittävät. Henkilöstökustannukset ovat aika isot”, Eskonen kuvailee. ”Jotenkin kuitenkin heti tuntui, että tämä on minun hommani. Ajattelin heti, että ei Laukaan klinikalle voi antaa tapahtua mitään pahaa.”
Laukaan klinikka on ollut Tiina Eskosen ”kotipesä” koko hänen eläinlääkärin uransa ajan.
”Tulin vuosituhannen vaihteessa töihin vastavalmistuneena. Ensimmäinen ja ehkä toinenkin vuosi meni niin, että kyseltiin, onko Olli tai Antero paikalla. Saatettiin jopa kysyä, että voisiko joku mies katsoa hevosen röntgenkuvat”, Eskonen muistelee.
Suomessa hevosihmiset ovat perinteisesti olleet nimenomaan tiettyjen eläinlääkärien asiakkaita, eivät niinkään hevosklinikoiden.
”Pitkä hoitosuhde tietyn lääkärin kanssa on tietysti hyvä, mutta asiakkaiden täytyy myös luottaa siihen, että klinikalla joka tapauksessa tiedetään mitä tehdään. Toisaalta ravihevosen ontumatutkimus on hyvin subjektiivista, että miten sitä tehdään ja miten mitäkin asiaa tulkitaan. Tärkeää on, että lääkärillä ja hevosen valmentajalla synkkaa keskenään.”
Suomen ainoa päivystävä hevossairaala on Viikissä. Varsinaisen päivystyksen pyörittäminen olisi yksityisillä käytännössä mahdotonta, mutta Tiina Eskonen tiedostaa Laukaan klinikan merkityksen myös hätäavun antajana.
”Tietysti autetaan mitä pystytään. Meille tulee paljon ähkyjä, nivelhaavoja, ruokatorven tukoksia ja vastaavia. Meille tullaan isolta alueelta”, hän muistuttaa.
”Meillä päivä koostuu ajanvarauspotilaista, ja ylimääräisten potilaiden ottaminen vaatii tietysti joustamista sekä henkilökunnalta että muilta potilailta. Aika ymmärtäväisiä ajanvarauspotilaatkin yleensä ovat. Kaikki tietävät, että voisivat itsekin olla apua tarvitsemassa.”
Eskosen ei ole tarvinnut todistella itseään hevosihmisenä. Hän on kasvanut raviperheessä, jossa on aina ollut hevosia, ja hän omistaa itsekin useita hevosia.
”Oikein laskin määrän, kun sitä juuri viime viikolla kysyttiin. Tiedän tarkan luvun, mutta en uskalla sanoa sitä ääneen.”
Tiina Eskonen seuraa hevosurheilua monessa eri roolissa. Uusin niistä on Jyväskylän ravirataa pyörittävän Keski-Suomen Ravirata Oy:n hallituksen puheenjohtajuus. Pari vuotta yhtiön hallituksessa vaikuttanut Eskonen aloitti puheenjohtajana loppukeväästä.
Puheenjohtajan paikalle Eskonen kertoo päätyneensä monen asian summana.
”Raviradalla oli sattumalta vaihtumassa useampia avainhenkilöitä samaan aikaan, ja hallituksessa ajateltiin jonkinlaisen jatkuvuuden olevan tässä tilanteessa eduksi. Sen takia haluttiin puheenjohtaja hallituksen sisältä”, Tiina Eskonen kertoo.
”Keväällä hallituksella oli erilainen rooli kuin aikaisemmin, kun toimitusjohtajan vaihtumisen aikaan piti ottaa tiiminä erilaista vastuuta asioista.”
”Derbyn kaltainen ravipäivä on aina radalle merkittävä onnistumisen mittari.”
Jyväskylän Killerin raviradalla on merkittävä viikko, sillä lauantaina ajetaan radan perinteinen suurkilpailu, viisivuotiaiden suomenhevosten Derby.
”Derbyn kaltainen ravipäivä on aina radalle merkittävä onnistumisen mittari. Killerillä on hyvä meininki, ja radan ympäristössä on saatu viime vuosina paljon uudistuksia tehtyä. Hommassa on positiivinen vire ja talkoissa hyvin porukkaa.”
Suurena etappina Killerin tulevaisuudessa siintävät vuoden 2024 Kuninkuusravit. Vuosi on koko kuninkuusravi-instituutiolle merkittävä, sillä Kuninkuusravit täyttävät 100 vuotta. Heinäkuun lopussa järjestetyt Forssan Kuninkuusravit olivat tuleville järjestäjille helpotus, löysihän raviyleisö paikan päälle parin koronavuoden jälkeen.
”Se tapahtuma on ainakin säilyttänyt hienoutensa ja suosionsa”, Eskonen iloitsee. ”Juhlavuosi tietysti tuo Jyväskylän kuninkuusravivuoteen oman säväyksensä, ja hyvillä mielin mennään kohti sitä suurta haastetta.”
Yhteiskunnassa yleisesti ja osittain raviurheilun ympärillä erityisesti on synkkiäkin pilviä. Eskonen suhtautuu tulevaisuuteen realistisen positiivisesti.
”Ajat ovat tiukat ja tuskin ne ovat ihan heti helpottamassakaan. Asiat pitää kohdata sellaisina kuin ne tulevat, ja uskoa samalla tulevaan.”
