Ulla Knuutin Tammaderbyn sankaritar Over My Shoulder kantavana huippuoriista: "Raviurheilu ei näköjään lähde minusta"

Ulla Knuuti on hevosenomistajana sitkeyden perikuva. Kallis harrastus on kaupunkilaista virkanaista koetellut, muttei hylännyt. Arvid Åvallin Tammaderbyn voitto Over My Shoulderilla Finlandia-ajo-viikonloppuna oli, paitsi iso onnistuminen valmentajalle Juho Ihamuotilalle, erityisen tärkeä hetki kasvattaja-omistajalle. Kaikki ei sittenkään ole ollut turhaa.

Nyt Ulla Knuutin monivaiheinen omistaja- ja kasvattajasaaga on saamassa uuden luvun sekä uuden hevossukupolven. Tuore Tammaderbyn sankari Over My Shoulder (Maharajah) on nimittäin ensimmäisten tarkastusten perusteella tiine kasvattajansa kaikkien aikojen suosikkioriista Propulsionista (Muscle Hill).

”Ehdin jo ajatella, että hevoskasvattajan urani oli tässä”, Ulla Knuuti kertoo.

”Kuitenkin Propulsion on ollut niin tärkeä, että kun ilmeni tilaisuus saada siitä varsa, en voinut vastustaa ajatusta. Minulle Propulsionin upeutta ei ole himmentänyt ongelmat kilpailuoikeuden ja siitosoikeuden kanssa. Hevonen on yksinkertaisesti melkein täydellinen. Minun piti joka vuosi päästä esimerkiksi Jägersrohon Hugo Åbergs Memorialiin, koska Proppen oli siellä.”

”Vingella Wangin viimeinen varsa tamma Shine A Light Orlando Vicistä on samalla Eeva-Liisa Penttilän vetämällä KS-Tallilla Hauholla, missä Propulsion on. Käyn siellä varsaa moikkaamassa monta kertaa kuussa, ja Proppenkin on tullut sielläkin tutuksi. Ajattelin, että tämä voi olla ainutlaatuinen tilaisuus saada suosikkioriistani varsa.”

”Over My Shoulderilla on toisaalta aina ollut omat terveysmurheensa. Sen menestys on, paitsi hevosen hyvyyttä, myös Juho Ihamuotilan tarkan työn tulos. Olen aina ajatellut, ettei urasta varmaan tule pitkää, ja toisaalta siitostammat kannattaa astuttaa suhteellisen nuorina.”

Over My Shoulder juokseekin ensi keskiviikkona Vermossa.

”Nyt kokeilimme tällaista kilpailemisen lomassa, ja ihme kyllä homma näyttää tärpänneen heti ensi yrittämällä. Alkuperäinen ajatus oli kyllä rauhoittaa tilanne loppuvuodesta ja tähdätä kevään astutukseen, kun kilpailevat tammat on vaikeampi saada kantaviksi. Kuitenkin mietitytti, ettei Proppen välttämättä ole täällä ensi kaudella, ja päätimme yrittää. Jos tiineys jatkuu normaalisti, tamma juoksee vielä joitakin startteja. Se on toisaalta valmentajan suunniteltava asia se.”

Valtiotieteen tohtorin Ulla Knuutin uran helmi ja paras hetki on tässä: oma kasvatti Over My Shoulder kirii Arvid Åvallin Tammaderbyn 2023 kärkeen. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

”Nyt näyttää siis, että kasvatustyö jatkuu ainakin seuraavaan hevossukupolveen. Mitään tarkempia suunnitelmia ei ole, vaan tämä Propulsion-varsan ajatus oli vain sellainen josta tuntui, että sitä piti yrittää.”

Valtiotieteen tohtori ja valtion virkahenkilö Ulla Knuuti hurahti hevosiin jo alle kouluikäisenä Janakkalassa. Perheessä ei ollut kiinnostusta raveihin, mutta naapurissa Kalevi Liljan ja myöhemmin Mika Forsmanin tallilla ravurit tulivat tutuiksi ja oma perhekin alkoi kiinnostua lajista.

Elämä vei Ulla Knuutin toisenlaiselle uralle ja pääkaupunkiseudulle, mutta rakkaus raviurheiluun ei ole ruostunut. Päinvastoin: se on vahvistunut ja kestänyt vastoinkäymiset. Hevosenomistaminen alkoi jo aikaisemmin, mutta tämä tarina varsinaisesti kimppatamma Verona Bokosta, joka kilpaili Markku Niemisen ja Akseli Lahtisen valmennuksesta voittaen kuudesti 39 startissa.

Verona Boko (Alf Palema) oli hyvää sisarussarjaa ja kovalta emälinjalta, joten kimppa Verona Stable Oy päätti tehdä sillä varsoja. Tosin Verona Stablen kymmenen osakasta oli kutistui tässä kohtaa kolmeen kimppalaiseen. Kolmesta Verona Bokon varsasta Vingella Wang (Pine Chip) jäi porukalle. Jälkimmäisen tämän tamman ura jäi 14 startin mittaiseksi totosijoin 2-4-3, voittosummaksi 6 300 euroa ja ennätykseksi 14,5 vuosina 2013‒14.

Alkuperäisestä kymmenen hengen porukasta enää ainoa nainen Ulla Knuuti oli valmis jatkamaan kasvatustyötä toisessa polvessa, ja Vingella Wang jäi hänelle.

”Siitä syntyi orivarsa Love Yousta, joka eli vain kaksi kuukautta. Ehdin tutustua ja rakastua oriiseen. Sen kuolema oli niin kova paikka, että ajattelin silloin, että raviurheilu oli tässä. Sitten mietin, että melkein koko muu elämä työelämän ulkopuolella ja ystäväpiiri on tätä, että enhän minä tästä mihinkään voi lähteä. Eli näköjään raviurheilu ei voikaan lähteä minusta mihinkään, enkä minä raviurheilusta. Niin se vain oli.”

”Hevoset ovat olleet vaivautumisherkkiä ja varsojen myyminen on ollut ja on vaikeaa hommaa. Ei ole tosiaankaan helppo laji varsinkaan kun lisää yhtälöön, ettei ole omaa tallia eikä isoja tuloja. En liioin ole optimistinen lajin tulevaisuuden suhteen, mutta se on siitä huolimatta minun lajini.”

Propulsion on Ulla Knuutin mieleen: ”Hevonen on yksinkertaisesti melkein täydellinen.”  Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Tunnepuolella nousut käyvät välillä todella korkeallakin.

”Tammaderby on hauska tarina: varsinkin siihen valmistautuminen. Viikkoa ennen karsintoja Over My Shoulder oli Vermossa, mutta vaikka olen yleensä itse paikalla raveissa, nyt olin muualla. Matka Pariisiin oli varattu paljon aikaisemmin, ja olin Eiffel-tornissa 30 vuoden tauon jälkeen, kun Vermossa auto irtosi.”

”Ajattelin, että Over My Shoulderin pitäisi olla nyt aika hyvä, jotta Tammaderbystä voisi odottaa jotain. Tamma oli kahdeksas, ja minusta suoraan sanoen melko kehno. Soitin valmentajalle, joka kuitenkin sanoi olevansa tyytyväinen: ’Heppa meni juuri niin kuin sen pitikin.’ Loppu menikin sitten aika hyvin, joten onneksi herra Ihamuotila tiesi mitä teki.”

Ulla Knuuti on Vermon uskollisimpia raveissakävijöitä pitkältä ajalta, ja hänet voi nähdä monissa ulkomaisissakin suurkisoissa.

”Sunnuntaina olin Riihimäellä ja maanantaina Forssassa vähän Ihamuotiloiden lapsenhoitajanakin. Hevonen on vain niin hieno eläin ja kilpailujen tunnelma ihan parasta. Ei sellaista ole missään muualla.”