Vierasblogi: Menestyneet kasvattajat kiittävät jalostuspäiviä ja avaavat jalostusvalintojensa taustoja

Tämän vuoden jalostuspäivät on pidetty ja Lahdesta on palattu takaisin kotiin työn ääreen. Osallistuimme näille päiville ensimmäistä kertaa ja saimme varsin positiivisen kokemuksen. Ohjelma oli kaikin puolin antoisaa ja ajatuksia herättävää. Päivien ohjelman järjestäminen ei varmasti ole järjestävälle taholle ihan yksinkertaista. Kaikkia miellyttävää ohjelmaa ja esiintyjiä tuskin saadaan koskaan aikaiseksi. Mielestämme päivien anti oli kuitenkin sopivan monipuolista.

Uutena elementtinä jalostuspäivillä oli orien esittely livenä. Haluamme esittää ison kiitoksen kaikille niille orien taustavoimille, jotka oriinsa Lahteen toivat. Tämä oli upeaa palvelua meille kasvattajille! Tottakai oreista on netistä löydettävissä kilpailutulokset, videoarkisto juostuista lähdöistä sekä rakennekuvat ja jalostusarvostelut, mutta kyllä orien näkeminen ilman valjaita, livenä omilla silmillä antaa todella paljon tärkeää informaatiota, jota kasvattajat voivat hyödyntää omissa jalostusvalinnoissaan. Hatunnosto siis orien taustavoimille, toivottavasti he kuljettavat oriit kasvattajille nähtäville seuraavankin kerran, jos ja kun tämä mahdollisuus jatkuu jossain muodossa myös tulevaisuudessa!

Tähän aikaan vuodesta kasvattajien orivalintapohdinnat ovat kuumimmillaan. Osa on jo tehnyt päätöksensä, osa miettii muutaman orin välillä ja osalla on vielä kaikki kortit auki. Allekirjoittaneet käyttivät vapaa-ajan hyväkseen, orilistojen tavaaminen alkoi jo keskiviikkoiltana junassa matkalla kohti Lahtea. Jalostuksen lähtökohtana on tietenkin jalostuskäyttöön valikoitunut tamma. Tamman hyvä tuntemus on oleellinen tekijä lähdettäessä sulhasta etsimään. Tamman suku, emälinjan tuotokset, ravikilpailuhistoria ja meriitit sekä tamman rakenne ovat ne lähtötiedot, joiden perusteella oria lähdetään valitsemaan. Tulevaa huippuvarsaa suunniteltaessa mietitään, millainen sukutaulu varsalle halutaan. Halutaanko erityisesti jostain suvusta tiettyä piirrettä tai ominaisuutta, halutaanko varhaista nopeutta tai kevyttä rakennetta. Suvussa voidaan tietoisesti kerrata joitain sukulinjoja, mutta tässä erityisesti suomenhevosten kohdalla on oltava varovainen jo valmiiksi kaventuneiden sukujen vuoksi. Sukusiitosprosentti on suuntaa antava työkalu oria valittaessa. On kuitenkin huomioitavaa, että korkeassa sukusiitosprosentissa vaihtoehtoina on muutaman saman hevosen kertaus esimerkiksi 2.-3. polvessa tai usean hevosen kertaus 4.-5. polvessa.

Rakenteessa toiveena on urheilullinen, sopusuhtainen ja kevyt tyyppi. Mikäli emätammalta löytyy rakenteesta puutteita tai ei-toivottuja elementtejä, on tarkoituksen mukaista valita ori siten, etteivät nämä samat puutteet tai elementit esiinny myös oriin puolelta. Joskus tullaan sellaiseen tilanteeseen, että kompromisseja on tehtävä. Keskustelua on herättänyt esimerkiksi suomenhevosorien kantakirjauksien yhteydessä esiin tulleet irtopalalöydökset, jotka ovat vakava, mahdollisesti periytyvä rakenteellinen haitta. Tällöin kasvattajan on asetettava vaakakuppeihin toivotut hyödyt ja mahdolliset haitat ja punnittava näiden välillä. Jalostuksen eteenpäin meneminen ja hevosten kehittyminen yhä paremmiksi kilpahevosiksi edellyttää nopeaa kiertoa, jolloin tietenkin toivotaan suvusta nousevan varhaista nopeutta ja lahjakkuutta. Apuna voidaan myös käyttää esimerkiksi geenitutkimusta, jolla pystytään selvittämään esimerkiksi emän ja isän ravivarmuutta. Sitten kun on kerätty kaikki mahdollinen data, pähkäilty todennäköisyyksiä, katsottu kristallipalloon ja tehty valinta isäoriin suhteen, niin allekirjoittaneet ottavat mukaan vielä intuition ja romuttavat kaikki edellä mainitut osa-alueet.

Loppujen lopuksi, luonto näyttää mikä on lopputulos, paperilla sitä on mahdoton saada. Urheiluhevosen kasvattaminen on herkkä laji, isäoriin valinta on yksi iso osa kasvattamista, mutta tulevan huippuvarsan elinkaaressa on paljon varsa-aikaan liittyviä merkityksellisiä asioita, joista kasvattajan on huolehdittava tarkasti parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Ensimmäisten elinpäivien turvallisuus, varsan elinolosuhteet, ruokinta ja lajinomaisen käyttäytymisen mahdollistuminen ovat kilpahevosen rakennusaineita. Kasvumatkalla kilpahevoseksi on isäoriin valinnan jälkeen monta mutkaa. Kasvattamisessa ei ikinä tule valmiiksi, aina tulee uusi tamma tai mielenkiintoinen uusi ori.

Onnea kaikille kevään orivalintaan sekä tulevaan varsomiskauteen!

Kirjoittajat Maria Lehto Harjan tallilta ja Riikka Takaneva Larva-Jussilasta ovat hevoskasvattajia.