
Kaksivuotias ori Volume Eight (Chapter Seven) rullasi lauantaina yli kahdeksan hevosenmitan voittoon ja jäi kilometrajassa vain kymmenyksen päähän ikäluokan rataennätyksestä mennessään The Meadowlandsissa New Jerseyssä 09,6. Se ansaitsi voitosta 134 090 dollaria ja uran ansiot nousivat 234 537 dollariin.
Suomalaisen Matts Sjöblomin 30-prosenttisesti omistama jättilahjakkuus Volume Eight on nyt voittanut kuusi uransa kahdeksasta startista ja neljä kertaa peräkkäin. Pietarsaarelainen Sjöblom on oriin suurin osakas.
Yllä kerrotun Kindergarten Seriesin karsinnan Volume Eight voitti alkulaukan jälkeenkin ja finaalissa se lauantaina katosi puolestaan maisemaan vastustajiltaan. Kuumempaa nimeä tuskin löytyy ravureiden maailmasta tuosta ikäluokasta juuri nyt. Ei ainakaan, kun lisätään, että ori loukkasi itseään pahasti toukokuussa ja joutui kuukauden valmennuspaussille. Se lähti siis syksyn kisoihin takamatkalta, mutta on jo ajanut kiinni ja heilahtanut ohi.
Volume Eightin taustaa tarkastellessa herää ainakin kaksi kysymystä. Miten tällainen helmi on tullut isolta osin suomalaisomistukseen? Toinen iso kysymys on hevosen suku. Isä Chapter Seven (Windsong’s Legacy) on USA:n isäoritilaston ykkösnimi, mutta mitä ihmettä ovat emänisä Encore Encore (Broadway Hall) ja emänemän isä American Mike (American Winner)?
”Ostimme Volume Eightin viime vuonna Harrisburgista 70 000 dollarilla”, Matts Sjöblom kertoo.
”Sen nimi oli silloin Give Him A Rope, ja isoin ansio oriin löytämisestä kuuluu Martti Ala-Seppälälle. Kysy häneltä, mitä suku pitää taustallaan. Minulla on ollut nyt vuosia tuloksekasta yhteistoimintaa valmentaja Noel Daleyn kanssa. Yhteys on todella hyvä ja hän on erittäin taitava hevosihminen. Noelilla on myös mahtava isolta osaltaan suomalainen tiimi tallissa hommissa. Tämä kaikki suomalaisyhteys on alunperin Martista lähtöisin. Volume Eightiä hoitaa Laura Pohjola.”
Martti Ala-Seppälä oli lahtelaisen Kempin perheen laajan hevoskasvatus- ja siitosoritoiminnan pyörittäjä yli 20 vuoden ajalta. Sen jälkeen hän on jatkanut hevostoimintaa oman MAS Breeding Oy:nsä kautta. Ala-Seppälän omat kasvatit tunnetaan MAS-etuliitteestään. Ennen kaikkea Ala-Seppälällä on aina ollut tuntosarvet hyvin herkällä juuri Amerikan kärryurheilun ja huutokauppojenkin suunnalla.
”Kyllä siellä suunnalla ollaan oltu aktiivisia 1980-luvulta saakka”, Ala-Seppälä myöntää.
”Ensimmäisen kerran olin paikan päällä huutokaupassa 1985 ja siitä lähtien joka vuosi, joskin pandemia teki katkon. Ilman taustojen aika tarkkaa tuntemusta Volume Eightiä tuskin olisi tullut tälle porukalle. Ne sukutaustat ovat tosiaan vähän erilaiset.”
”Yhteistyö valmentaja Noel Daleyn kanssa on jatkunut tiiviimpänä reilun vuosikymmenen. Nykyään hän ei osta enää yhtään ravuria kysymättä minulta. Matts Sjöblomin osaomistaman superpeitsari Pebble Beachin osto esimerkiksi taas ei kuulu minun ansioihini. Siinä Daleyn merkittävän hevosenomistajan Patricia Stablen Harvey Fried oli ratkaisevassa asemassa.”
”Yhtäkkiä Noel olikin taas aika pieni treenari.”
Valmentaja Noel Daley on ehtinyt nähdä urallaan ylä- ja alamäet. Daleyn valmentama Mr Muscleman (Muscles Yankee) maksoi huutokaupassa 2001 kaksi tuhatta dollaria. Se voitti 37 uransa 69 startista ja vetäytyi radalta Kentucky Horseparkin teemapuiston ja museon vetonaulaksi 2008 yhtenä Pohjois-Amerikan eniten ansainneista ravureista 3,58 miljoonan dollarin ansioineen. Euroopassa Mr Muscleman jäi niukasti toiseksi vuoden 2007 Elitloppetissa Jean-Michel Bazíren ohjastamalle toiselle ruunalle L’Amiral Mauzunille (Bon Conseil).
”Ensin Noel oli aika iso treenari, mutta siten hänen suurin hevosenomistajansa ykkösravuri Mr Musclemanin taustalta vei tai myi satakunta hevosta pois tallista muuttaessaan Englantiin”, Martti Ala-Seppälä taustoittaa.
”Yhtäkkiä Noel olikin taas aika pieni treenari, ja meidän yhteistyön alkuvuosina liikuttiin ihan alimmassa hintaluokassa, mutta sieltä löytyi 2010 muun muassa 8 000 dollarilla Beer Summit (Cantab Hall) 09,7, joka oli huippu ja siitä tuli siitosorikin.”
”Aika monen onnistuneen ostoksen myötä olemme päässeet Noelin kanssa kasvattamaan budjettia jonkin verran, ja tällä hetkellä hänen talliinsa ja kimppoihinsa osakkaiksikin on jonoa. Esimerkiksi tänä vuonna Harrisburgissa myydyt neljä kolmevuotiasta tammaa tienasivat kaikki enemmän kuin söivät ja maksoivat sitten myynnissä enemmän kuin niistä maksettiin aikanaan.”
”Hän ei kaikesta päätellen ole kuitenkaan kasvattamassa hevosmäärää nyt noin 40:stä vaan satsaa laatuun. Pääosin suomalaisista koostuva henkilökunta on tosi omistautunutta ja Noel arvostaa suomalaisia tosi paljon.”
Volume Eightin emäpuolella on jonossa menestyneitä ravureita, mutta aika harvoin tulee vastaan hevonen, jonka emänisä ja emänemän isä eivät kerro monelle ravi-intoilijalle yhtään mitään.
”Se varmaan karkotti suurimmat ostajat oriin ympäriltä, mutta minulle taustatarina oli tuttu osittain Esa Lahtisen kertomana. Viime vuonna olimme Noelin ravuriostossuunnitelmien kanssa Harrisburgissa tilanteessa, jossa ykköshevosen budjetiksi oli määritelty noin 170 000 dollaria. Se viittasi todennäköisesti avauspäivään, jolloin myydään kalleimmat varsat. Minä innostuin kuitenkin eniten Volume Eightiin, jolla silloin oli tosiaan eri nimi, ja se myytiin kakkospäivänä. Ennen kaikkea sain Noelinkin innostumaan siihen suunnitelmaan.”
”Rakenteeltaan Volume Eight on lähinnä täydellistä.”
”Volume Eight oli pienehkö kuten useat isänsä Chapter Sevenin jälkeläiset, mutta mittasuhteista näki, että se kasvaa vielä reilusti. Eikä se ole pieneksi jäänytkään. Chapter Seven on kiistaton ykkönen, kun se on tehnyt kilpailijoitaan tavallisemmasta tamma-aineksesta parhaat tulokset. Oriin syndikoinnissa ei ehkä onnistuttu, mutta silti se on noussut kärkeen, joten isän kohdalla oli paras mahdollinen nimi ja kyseessä oli orivarsa.”
”Rakenteeltaan Volume Eight on lähinnä täydellistä, ja emälinja oli minulle mielenkiintoinen, vaikka suurostajille ehkä ei, kaikesta päätellen. Meillä oli siis 170 000 dollarin budjetti oriiseen, joten säästimmekin 100 000, kun se maksoi lopulta 70 000. Olisimme tosiaan maksaneet paljon enemmänkin.”
Miksi homma ei tyssännyt outoon emäpuoleen?
”Koska se oli kaikesta huolimatta hyvä ja täynnä hyviä hevosia. Emäpuoli on hyvin pitkälle eksentrisen hiljan kuolleen miljonääri Robert J. Keyn käsialaa, myös nuo emänisät. Robert Key teki kuulemani mukaan omaisuutensa NASA:n eli USA:n avaruushallinnon suurimpana alihankkijana. Hänellä oli myös suuri innostus ravihevosiin.”
”Robert Key teki kuulemani mukaan omaisuutensa NASA:n eli USA:n avaruushallinnon suurimpana alihankkijana.”
”Robert Key kasvatti hevosia satamäärin, mutta luotti tosi huonosti valmentajiin eikä liioin oikein koskaan myynyt hevosiaan. Siinä meni paljon materiaalia ja mahdollisuuksia hukkaan. Emäpuolen hevosissa olisi siis ollut potentiaalia huomattavasti parempaankin. Sekä niissä jotka juoksivat, että niissä jotka eivät tulleet radoille. Joukossa taisi olla muun muassa iso massa hevosia, joita ei edes laitettu valjaisiin.”
Volume Eightin emä Lass A Rope (Encore Encore) 10,6 ja 178 054 dollaria on toki kunnioitettava ravuri. Emänemä American Lassie (American Mike) 12,2 sekä 126 684 taalaa tai sen emä Southern Lass (Armbro Goal) 15,0 plus 63 204 dollaria eivät ole noloja nekään.
”Emälinja on kautta linjan vahva. Se johtaa 10. emä Elizabethiin (Peter The Great), joka oli itsensä Greyhoundin (Guy Abbey) emä 1920-luvulla. Myös lähiemät ovat tosiaan kaikki kovia kilpatammoja, mutta Keyn systeemin rajoittamia. Joku niistä esimerkiksi kilpaili osavaltiossa, jossa ei voinut paljoa ansaitakaan, mutta voittoja on paljon. Myös nuo mainitut emänisät olivat erittäin kovia kilpahevosia, joten sukutaulussa ei ole minulle heikkoa missään kohdassa. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä.”
Greyhound on useissa listauksissa edelleen kaikkien aikojen kovimmaksi arvioitu ravuri maailmassa.
Alta voit katsoa Volume Eightin (numero seitsemän) lauantain voiton: