Kimppatallien konkari Silja Mäki-Tulokas kaipaa ennakkoluulottomuutta hevosten myymiseen – ”Pyörimme liikaa omissa piireissämme”

Hevosten kimppaomistaminen suomalaisessa raviurheilussa on kasvattanut suosiotaan viimeisen kymmenen vuoden aikana vauhdilla. Kimppaomistaminen sai oivallista vetoapua vuonna 2013 aloitetuilta ensimmäisiltä raviliigoilta, joiden ideana oli houkutella uusia omistajia pienellä alkupääomalla hevosen kimppaomistajaksi.

Silja Mäki-Tulokas sai ensikasteensa kimpanvetäjänä vuoden 2014 raviliigassa. Hänen vetämänsä 800 osakkaan kimppa hankki omistukseensa Real Red -tamman Ypäjän varsahuutokaupasta syksyllä 2014. Koko uransa Tapio Mäki-Tulokkaan valmennuksesta kilpaillut, vuonna 2013 syntynyt tamma keräsi urallaan lähes 80 000 euron voittosumman.

Ensimmäinen hyvin onnistunut hevoskimppa ei jäänyt Siljan viimeiseksi hevoskimpaksi.

”Tällä hetkellä minulla on kymmenen aktiivista hevoskimppaa sekä muutama tekeillä oleva varsa kimppa. Matkan varrella olen ollut vetämässä kahtatoista muutakin kimppaa”, Silja Mäki-Tulokas laskee.

Vakuutusedustajana työskentelevän Siljan sukunimi viittaa vahvaan hevos- ja ravitaustaan. Suomen menestyneimpiin valmentajiin lukeutuva Tapio Mäki-Tulokas on Siljan serkku. Tänä syksynä Kymenlaakso-ajon ja Kasvattajakruunufinaalin voittoa Aurora Comeryn kasvattajana ja osaomistajana juhlimaan päässyt Isto Mäki-Tulokas taas on Siljan isä. Karjalaiset sukujuuret äitinsä puolelta omaavan Siljan äidinisän isoisä oli tunnettu karjalainen hevoskauppias.

”Myyntityö vaikuttaa kulkevan geeneissä. Myyn vakuutuksia työkseni ja osuuksia hevosista vapaa-ajalla”, naurahtaa Silja.

Silja Mäki-Tulokas korostaa, ettei ole mukana osaomistajana vetämissään kimpoissa. Hän kutsuu itsenään ulkopuoliseksi kimpanvetäjäksi. Siljan rooli vaihtelee eri kimppojen välillä. Osassa Siljan tehtäviin kuuluu sekä tiedottaminen että talouden hoito.

”Roolini riippuu pitkälti osakkaiden toiveista. Osassa kimppoja valmentaja on hyvin aktiivinen tiedottamisessa.”

Yli 20 perustetun hevoskimpan kokemuksella on Siljalle muodostunut hyvä kuva erityyppisten kimppojen tarpeista juuri tiedottamisen suhteen. Hän korostaa valmentajan roolin tärkeyttä hyvän tiedottamisen suhteen.

”Varsan kanssa on välillä tehtävä tikustakin asiaa. Starttihevosen kanssa tiedottaminen on helpompaa. Alkuaikoina valmentajat eivät oikein tahtoneet ymmärtää miksi kimpanvetäjä kyselee hyvin yksinkertaisia asioita varsan arjesta. Nykyisin valmentajat ovat sisäistäneet informaation tärkeyden omistajia kohtaan”, Mäki-Tulokas kiittelee.

Hoitajien rooli tiedottajana on useassa Siljan vetämässä kimpassa keskeinen. Useissa tapauksissa valmentaja ohjaa kimpanvetäjän kyselyt hoitajalle.

”Hoitajilta saa usein paljon hyödyllistä infoa hevosen arjesta. Monelle omistajalle ihan ravihevosen arjen seuraaminen, vaikkapa tiedot ulkoloimien tarpeellisuudesta tai päivittäisistä hoitotoimenpiteistä ovat uusia kiinnostavia asioita.”

Siljan mukaan kimpan koolla on myös vaikutusta niin tiedottamiseen kuin itse kimpan sisäiseen dynamiikkaan. Pienemmissä omistajakimpoissa yhteishengestä tulee helposti tiiviimpi ja henkilökohtaisempi.

”Jos mukana on paljon kokeneita hevosenomistajia, ei tiedottamisessa tarvitse aloittaa kertomalla raviurheilun perusasioita. Kimpanvetäjänä koen olevani vastuussa kuvasta, jonka annan raviurheilusta osakkaille. Rehellisyys sekä avoimuus ovat keskeisintä tiedottamisessa.”

Silja Mäki-Tulokas myy työkseen vakuutuksia ja harrastuksenaan ravihevosten osuuksia. Kuva: Silja Mäki-Tulokkaan arkisto

Silja arvioi käyttävänsä keskimäärin kolme tuntia kuukaudessa yhden kimpan asioiden hoitamiseen tiedottaminen mukaan luettuna. Kimpan perustaminen ja osuuksien myynti vievät paljon aikaa. Kokenut kimpanvetäjä korostaa, että hän ei itse aktiivisesti etsi uusia kimppahevosia myytäväksi. Useimmiten kasvattaja tai valmentaja ottaa yhteyttä Siljaan.

”Minä en valitse myytävää varsaa tai valmentajaa. Aloittaessani kimpan kokoamisen on varsa sekä valmentajakin jo useimmiten päätetty. Ostajat tietävät mitä hankkivat.”

Heikentynyt taloudellinen tilanne yhteiskunnassa ei ole Siljan mukaan vielä vaikuttanut kovinkaan paljon osuuksien kysyntään. Kimpan jäsenmäärän suuruus vaikuttaa osuuden hintaan. Kuukausikustannuksilla on luonnollisesti ratkaiseva merkitys. Osuuden hintaan ei kuitenkaan pidä liikaa tuijottaa.

Siljan mukaan hevosalan pitää pystyä tavoittamaan alan ulkopuolisia ostajaehdokkaita nykyistä paremmin.

”Tällä hetkellä pyörimme liikaa omissa piireissämme. Yksi melko uusi toimija alalla on brändännyt kimppavarsaksi myytävän lämminverivarsan nimeä myöten. Uusille asiakkaille tulee ammattimaisempi kuva, kun varsalle on jo nyt tehty omia fanituotteita tietyn mallin mukaan. Pitää osata olla rohkeampi ja ennakkoluulottomampi markkinoidessa lajia ulkopuolisille.”

Siljan mukaan kaikkien kimpanvetäjien kannattaisi ottaa kuukausikorvaus tekemästään työstä. Kuukausikorvauksella ei pääse rikastumaan, mutta käytetyistä tunneista on Siljan mukaan tärkeä saada korvaus.

”Vaikka laskutankin jokaiselta kimpalta korvauksen, on kimpanvetäjänä toimimisessa mukana paljon rakkautta lajia kohtaan. Haluan edistää lajin tunnettuutta suuren yleisön parissa.”

Raviliigakimpat olivat Siljan mukaan onnistuneita projekteja. Hänen mukaansa moni osuuden omistaja on jatkanut hevosenomistamista jossakin muodossa myös raviliigakimppojen määräajan umpeuduttua.

”Sosiaalisen kanssakäymisen merkitystä ei missään nimessä pidä väheksyä myydessäsi osuutta hevosesta uudelle harrastajalle. Minä olen järjestänyt omien kimppojeni kanssa muun muassa vietä päivä tallilla -päivän Harri Koivusen tallilla. Toinen suosittu tapahtuma oli vierailu Kallelan oriasemalla.”

Vaikka Silja ei omistakaan omia hevosia, on käytännön hevosharrastus tärkeä osa arkea. Ratsastustaustan omaava Silja käy hoitamassa ratsuhevosta töiden jälkeen läheisellä tallilla.

”Hevosten kanssa touhuaminen tuulettaa sopivasti päätä työpäivän jälkeen. Toki isän kasvattien menestys on perheen yhteinen asia. Toimin Comery-hevosten somevastaavana. Kotoa on tullut opittua varsojen seuraamisen upeus”, naurahtaa Silja lopuksi.