Poxvirus varmistui talleilla reuhanneen vuohistulehduksen aiheuttajaksi ‒ Helsingin yliopisto jatkaa tutkimusta Ruokaviraston kanssa
Näytteitä saatiin noin 20 hevosesta yli kymmeneltä tallilta. Jatkotutkimus selvittää viruksen perimää. Se on mahdollisesti zoonoosi.
Taudinkuvaan kuuluvat jalkojen turpoaminen ja vuohiskuopan ihoon ilmestyvät rakkulamaiset muutokset, jotka alkavat myöhemmin erittää visvaa tai märkäeritettä. Tällä hevosella tulehtui ensin oikea takajalka, josta visva ja sitä kautta turvotus on kuvan ottohetkellä jo vähentynyt. Kuva: Kaijaleena RunstenHelsingin yliopiston tutkimuksessa on etsitty herkästi tarttuvan vuohiskuopan ihotulehdusepidemian aiheuttajaa.
Tulehdus levisi ravitalleilla talvella, ja silloin HY:n tutkijaryhmä pyysi näytteitä. Niitä saatiin tutkittaviksi noin 20 hevosesta yli kymmeneltä tallilta eri puolilta maata, kertoo HY:n tiedote.
Kuten tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala talvella varovasti MT:lle ennakoi, takaa saattaisi löytyä poxvirus. Tarkemmin ottaen virus näyttää kuuluvan parapoxviruksiin.
Nyt löytynyt virus on läheistä sukua Suomessa vuonna 2013 löydetylle poxvirukselle, jota silloin tavattiin yhdellä hevosella. ”Asia kuitenkin vaatii jatkoselvitystä, sillä löydetyt DNA-pätkät ovat noin tuhannesosa parapoxviruksen laajasta perimästä”, tiedotteessa todetaan.
Hautala kertoo tiedotteessa, että talleilta saatujen tietojen mukaan taudinkuvaan on ainakin joissain tapauksissa vaikuttanut vahvasti myös bakteerisekainfektio. Hevoset ovat parantuneet 2‒3 viikossa huolellisella paikallishoidolla ja kipulääkityksellä.
”On tärkeä käyttää suojakäsineitä hoidettaessa hevosten ihotulehdusta: tauti saattaa tarttua ihmiseen eli on mahdollinen zoonoosi”, Hautala painottaa.
Hautala kuuluu tutkimusta tekevään dosentti Paula Kinnusen ryhmään. Tutkimusta on rahottanut Niemi-säätiö.
Poxvirusten ryhmään kuuluvia ovat Suomessa tähän mennessä tavatut lampaiden orf-virus, lehmien valelehmärokko ja poroilla suuntauti.
On tärkeä käyttää suojakäsineitä hoidettaessa hevosten ihotulehdusta: tauti saattaa tarttua ihmiseen eli on mahdollinen zoonoosi.
HY jatkaa tutkimuksia yhteistyössä Ruokaviraston kanssa, koska jos kysymys on zoonoosista, sillä voi olla myös laajempia vaikutuksia. ”Tavoitteena on jatkoanalyysien avulla selvittää laajemmin kyseisen viruksen perimää, jotta ymmärrämme paremmin, mistä on kyse. Tutkimukset kestävät viikoista kuukausiin”, tiedotteessa kerrotaan.
Samalla tutkijaryhmä kiittää tutkimukseen osallistuneita hevosenomistajia, valmentajia ja eläinlääkäreitä yhteistyöstä.
Lisätietoa viruksesta ja oireista sekä niiden hoidosta aiemmasta uutisesta:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
