Rovaniemellä harmitellaan ravikalenteria ja tukirakenteita, Hippos ei lupaa helpotusta

Lokakuun lopulla perutut Rovaniemen ravit aiheuttivat lisäseuraamuksia pohjoisimmalle maakuntaradalle.

Suomen Hippoksen hallitus päätti siirtää Rovaniemen ensi vuoden toukokuun 16. päivän ravit Tornion järjestettäväksi.

Päätös on linjassa keskusjärjestön aiempien päätösten kanssa. Sekä Porilta että Mikkeliltä otettiin muutama vuosi sitten kilpailupäiviä pois T75-ravien peruunnuttua rataolosuhteiden vuoksi.

Rovaniemen toimitusjohtaja Tapani Enbuske ei kritisoi keskusjärjestön päätöstä sinällään, mutta huomauttaa Rovaniemen ravipäivien määrän olevan hyvin vähäinen verrattuna Mikkelin tai Porin ravipäiviin.

Yhden ravipäivän siirtämisen jälkeen Rovaniemellä ajetaan ensi vuonna vain kahdeksat ravit.

”Tärkeintä on ravipäivän siirtyminen Torniolle, eli Lapin hevosten kilpailumahdollisuudet eivät heikentyneet”, Tapani Enbuska aloittaa.

”On kuitenkin prosentuaalisesti iso siivu, kun meiltä Rovaniemeltä otettiin pois yksi päivä yhdeksästä. Lisäksi meille tulee nyt kilpailutauko huhtikuun alusta heinäkuun puoliväliin asti. Meillä pitäisi kaikkiaan olla muutama kilpailupäivä enemmän.”

Vajaat kolme viikkoa sitten Rovaniemen ravit jouduttiin perumaan rataolosuhteiden takia. Tapani Enbuske ei kiistä, etteikö radan kanssa olisi tuolloin ollut ongelmia.

Tänä syksynä Rovaniemen ravirata on kertonut siirtävänsä radanhoidon talkoovoimin hoidettavaksi. Tällä ratkaisulla ei Enbusken mukaan ollut tekemistä ravien perumisen kanssa.

”Meillä oli peruttujen ravien aikaan vielä palkattu ratamestari, mutta sääolosuhteet olivat runsaiden vesisateiden ja sahaavan lämpötilan takia liian hankalat.”

Suomen Hippoksen raviurheilujohtaja Arto Hytösen mukaan Rovaniemen ravien peruminen olisi ollut vältettävissä.

”Ravien siirto olisi pitänyt tehdä ajoissa. Ravipäivän poisottaminen Rovaniemeltä on raviratasopimuksen mukainen päätös”, toteaa Arto Hytönen.

Enbusken toiveeseen ravipäivien lisäämisestä Hytönen ei ota kantaa. Hän muistuttaa kilpailukalenterin ja ravipäivien määrän sopeutuvan pitkälti kilpailevien hevosten määrään.

”Lapissakin kilpailevien hevosten määrä on vähentynyt viime vuosien aikana. Kilpailupäivien kokonaismäärään Suomessa vaikuttaa myös käytettävissä olevat taloudelliset resurssit. Tällä hetkellä ajamme melko paljon vähemmän raveja kuin jokunen vuosi sitten”, Arto Hytönen toteaa.

Arto Hytösen mukaan Rovaniemellä olisi pitänyt toimia toisin peruutukseen menneiden ravien suhteen. Kuva: Ville Toivonen

Rovaniemellä ravataan ensi keskiviikkona T75-kierros. Toimitusjohtaja ei ole huolissaan kaviouran kunnosta. Marraskuusta lähtien radanhoidossa on mukana kymmenhenkinen talkoojoukko.

”Heistä lähes kaikki ovat ravirata-alueella toimivia valmentajia, ja työvuorot on organisoitu hyvin. Valmentajat ovat todella motivoituneita pitämään raviradan ja harjoitusalueet hyvässä kunnossa”, Enbuske kiittelee.

Radanhoidon ulkoistaminen talkoovoimilla tehtäväksi on Enbusken mukaan pakon sanelemaa. Raviratojen on pyrittävä löytämään uusia säästökeinoja rahoituksen pienentyessä entisestään tulevina vuosina.

Enbusken mukaan Rovaniemen tilanne on tukien suhteen erikoinen.

”Ensi vuonna yli puolet ravipäivistämme ajetaan talvikuukausina, mutta emme kuitenkaan ole ympäri vuoden raveja järjestävä rata. Taloudellinen yhtälö ei ole helppo”, hän ihmettelee.

”Onneksi meillä on myös ensi vuodelle paljon muitakin tapahtumia. Niiden avulla pystymme paikkaamaan ravitoiminnan kuluja.”

Arto Hytösen mukaan Maa- ja metsätalousministeriö tekee päätökset raviratojen toimintatuista.

”Jokaisella raviradalla on oma profiilinsa. Me pyrimme keskusjärjestönä vaikuttamaan tuen kokonaismäärään. Ministeriö tekee kuitenkin päätökset ratakohtaisesti tuen jakautumisesta”, Arto Hytönen muistuttaa.